Valikoivaa EU-uskovaisuutta

Suomi on tunnetusti EU:n mallioppilas ja nykyinenkin hallitus on perustellut kyseenalaisia uudistuksia EU:n lainsäädännöllä. EU on hallituksen mukaan edellyttänyt muun muassa Metsähallituksen yhtiöittämistä ja odotettavaa on, että sama kohtalo odottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. EU ei tosiasiassa yhtiöittämistä edellytä, vaan hallitus käyttää EU:ta keppihevosena oikeistolaisen politiikan tekemiseen.

Hallituksen EU-uskovaisuus on harkitun valikoivaa. Silloin kun EU-säädökset edellyttävät suurempaa sosiaalista vastuuta, hallitus toteuttaa niitä säästeliäästi. Esimerkiksi lakiesitys lähetetyistä työntekijöistä on parannus entiseen, mutta ei koske kuljetusalaa ja rakennusalaa EU:n direktiivien edellyttämällä tavalla. Esityksen puutteet on hyvin tuotu esiin valiokunnan vastalauseessa

Autoliikenteen työnantajaliitto ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT jättivät työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle yhteisen lausunnon, jossa ne esittivät lain lähetettävistä työntekijöistä ulottamista koskemaan myös tieliikenteen kabotaasia. Näin kabotaasin parissa työskentelevät tulisivat Suomen lainsäädännön vähimmäisehtojen piiriin. Kabotaasilla tarkoitetaan Suomen sisäistä kuljetusta, joka toteutetaan toisessa maassa rekisteröidyllä ajoneuvolla.

Hallitus on vapauttamassa kabotaasia entisestään, kun se esittää Suomen kansallista kabotaasilainsäädäntöä kumottavaksi, jolloin noudatettaisiin jatkossa EU:n vuonna 2009 annettua asetusta. Entiset liikenneministerit Merja Kyllönen ja Paula Risikko puolustivat Suomen kansallista lainsäädäntöä, mutta nyt Soinin ja Bernerin johdolla ollaan antautumassa EU:lle ja altistamassa kotimaisen kuljetusalan polkumyynnille ja harmaalle taloudelle.

Vasemmiston europarlamentaarikko Merja Kyllönen kysyi EU:n liikennekomissaari Violeta Bulcilta unionin suunnittelemasta lähetettyjen työntekijöiden direktiivin muuttamisesta. Kyllönen kysyi, valmisteleeko komissio niin sanotun maantieliikennepaketin lisäksi muuta alakohtaista lainsäädäntöä, mikä koskee liikennealan työsopimuksiin sovellettavia sääntöjä tai niiden täytäntöönpanoa.

Vastauksessa komissaari toteaa, että liikennealan monimutkaisiin työsuhdekäytäntöihin liittyy työoloja ja –ehtoja heikentäviä ja kilpailua vääristäviä tekijöitä. Komissio aikoo ratkaista, aikooko se ryhtyä päivittämään lainsäädäntöä työntekijöiden sosiaalisen suojelun varmistamiseksi kuljetusmarkkinoilla.

Komissiossa tarve sosiaalisesti oikeudenmukaisille kuljetusmarkkinoille tunnistetaan. Tarpeen tunnistavat myöskin suomalaisen kuljetusalan työntekijä- ja työnantajajärjestöt, joiden yhteinen kannanotto tuo esiin alan yhteisen huolen reiluista kilpailuehdoista, eli eri toimijoiden on oltava samalla viivalla. Jos kabotaasikuljetuksissa mahdollistetaan työehtojen polkumyynti, menettävät velvoitteensa hoitavat kotimaiset kuljetusyritykset markkinaosuuttaan.

Polkumyynnissä kukaan ei voita. On outoa, mikäli eduskunnan hallituspuolueita edustavat kansanedustajat sivuuttavat kotimaisen kuljetusalan huolen, eikä hyödynnetä EU:n lainsäädännön tuomaa mahdollisuutta puolustaa kuljetusalan työehtoja ja reilua kilpailua.