Ajankohtaista:

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilen merkittävää uudistusta maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä. Jatkossa maksuhäiriömerkintä poistetaan kuukauden kuluttua velan suorittamisesta, kun tähän asti merkinnän poistumista on saanut odottaa vuosien ajan. Vasemmiston pitkäaikainen tavoite ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi on vihdoin toteutumassa!

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on tehnyt asiasta vuosien aikana jo useamman lakialoitteen, jotka ovat saaneet laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Viimeisin aloite yhdistettiin valiokunnassa hallituksen esityksen käsittelyyn.

- Maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentäminen toi eduskunnassa kahdeksan puoluetta yhteen. Haluan kiittää erityisesti Arto Satosta, Ville Vähämäkeä, Arto Pirttilahtea, Outi Alanko-Kahiluotoa, Joakim Strandia, Katja Taimelaa ja Antero Laukkasta yhteisestä aloitteesta. Erityisesti ajattelen kuitenkin heitä, joiden jokapäiväiseen elämään asia vaikuttaa. On kohtuutonta joutua viettämään kakkosluokan kansalaisen elämää vuosien ajan, vaikka velat olisivat jo maksettu, sanoo Myllykoski.

Maksuhäiriömerkintöjä on viimeisimpien tietojen mukaan lähes 390 000 henkilöllä, eli lähes kymmenellä prosentilla aikuisväestöstä. Määrä on kasvanut lähes viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti nuorten, matalasti koulutettujen ja erilaisissa elämän murroskohdissa olevien osuus merkinnän saaneista on korostunut.

Merkintä vaikeuttaa huomattavasti niin vakuutuksen ottamista, puhelinliittymän avaamista kuin vuokra-asunnonkin saamista tai voi jopa estää työpaikan saamisen tietyiltä aloilta. Myös yritystoiminnan aloittaminen tai kehittäminen hankaloituu olennaisesti. Sitkeässä pysyvä maksuhäiriömerkintä ei ainoastaan rajoita taloudellisia mahdollisuuksia, vaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Tieto merkinnän nopeasta poistumisesta voi myös toimia kannustimena velan suorittamiseen, koska jatkossa tarjolla on selkeä keino oman tilanteen kohentamiseksi.

-Vaikka valo jo häämöttää tunnelin päässä, on lain voimaantulossa harmillinen puolen vuoden viive. Järjestelmiä tulee päivittää, mutta jokainen päivä kärsimyksen pitkittämistä tuntuu tässä tilanteessa epäoikeudenmukaiselta, toteaa Myllykoski.

Ruotsissa vastaavan uudistuksen todettiin lisänneen merkittävästi työllisyyttä, edistäneen alueellista liikkuvuutta, parantaneen ansioita sekä lisänneen luotonantoa – myönteiset vaikutukset ovat selkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta!

Maksuhäiriömerkinnän pitkä kesto on ollut kaksoisrangaistus, joka estää uuteen alkuun pääsemistä. Uudistus on tärkeä niin yksityishenkilöiden kuin yrittäjien kannalta. Tässäkin on yksi hallituksen työllisyysteko, jota näyttää epäilijöille, jatkaa Myllykoski.

Kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen, jossa hän esittää Kelan matkakorvausten korottamista vastauksena suhteettoman korkeiksi kohonneisiin polttoainekustannuksiin. Matkakorvausten tason tarkastaminen on johdonmukainen ja helposti toteutettava seuraava askel yhä jatkuvan hinnannousun vaikutusten pehmentämiseksi.

– Työssäkäynnin kustannusten hillitseminen palkansaajien kohdalla oli hallitukselta tärkeä päätös. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös lukuisat muut ihmisryhmät ovat hätää kärsimässä nykyisillä polttoaineiden hinnoilla. Esimerkiksi monet haja-asutusalueiden eläkeläiset ja muut kansalaiset joutuvat käyttämään omaa autoaan saadakseen terveydenhuollon palveluita – näistä kustannuksista Kelan matkakorvaus on pudonnut täysin kyydistä, huomauttaa Myllykoski.

Toimenpidealoitteessa esitetään kilometrikohtaiseen korvaukseen (0,20€/km) viiden sentin korotusta, eli jatkossa matkakorvausta saisi 25 senttiä kilometriltä. Samansuuruinen korotus tehtiin aiemmin myös palkansaajien matkakuluvähennykseen.

– Korvauksen korotus on pieni, mutta tasa-arvoisuuden nimissä tärkeä askel kohonneiden polttoaineiden hintojen kompensoimiseksi. Toisaalta hallituksen olisi jo korkea aika ottaa iso askel ja ratkaista ammattiliikenteen sekä maatalouden kasvava ahdinko. Jo nyt lomautukset koskettavat monia ja yrittäjät eivät pysty maksamaan itselleen palkkaa. Yrittämisen edellytysten romuttuessa verotuloihin laitetaan tulppa ja töitä on tarjolla ainoastaan kilometritehtaalla, toteaa Myllykoski.

 

 

Alla toimenpidealoite kokonaisuudessaan:


Toimenpidealoite

Kelan matkakorvausten korottamisesta kohonneiden polttoainekustannusten kompensoimiseksi

Polttoaineiden hintakehitys on ollut viimeisten kuukausien aikana huimaa ja sen vaikutukset heijastuvat yhteiskunnassa laajasti niin yksityisiin henkilöihin kuin eri toimialojen yrityksiin. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan niin bensiinin kuin dieselinkin hinta on noussut vuodessa (2021M02 – 2022M02) noin 20 prosenttia eikä loppua ole näkyvissä.

Polttoaineiden hinnannousua on tähän mennessä kompensoitu yksityishenkilöiden osalta palkansaajien työmatkavähennyksen laajentamisella. Kuitenkin myös monet muut ihmisryhmät ovat tilanteen myötä tuen tarpeessa. Jo valmiiksi olemassa olevien tulonsiirtomekanismien hyödyntäminen on nopein keino auttaa ihmisiä muuttuneessa tilanteessa. Tätä taustaa vasten pidän Kelan maksamien matkakorvausten tason uudelleentarkastelua erittäin perusteltuna.

Oman auton käyttö on välttämätöntä esimerkiksi monille haja-asutusalueilla asuville eläkeläisille. Heihin polttoaineiden hinnannousu on vaikuttanut erityisen suuresti – muun energian hinnannousun vaikutuksista puhumattakaan. Taustaksi on myös syytä muistaa Kelan omavastuuosuuksien korotukset vuonna 2016, joiden vaikutukset iskivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaisiin, työttömiin ja eläkeläisiin. Tällöin esimerkiksi yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus kasvoi yli kolmanneksella nykyiselle tasolleen.

Kela myöntää matkakorvauksia julkisen tai yksityisen terveydenhuollon käyttämiseen, mikäli matkan syy liittyy esimerkiksi sairauteen, synnytykseen tai kuntoutukseen. Kela korvaa henkilölle omavastuuosuuden (25€/yhdensuuntainen matka) ylittävät kustannukset. Myös vuosiomavastuun (300€) ylittävät matkakulut joko jätetään perimättä tai palautetaan käyttäjälle. Tällä hetkellä korvauksen suuruus on oman auton käytön osalta 0,20€/km, joka on jäänyt jälkeen kustannustason noususta. Ehdotankin toimenpiteenä, että korvaukseen tehdään viiden sentin kilometrikohtainen korotus, kuten tehtiin myös työmatkavähennyksiin helmikuussa 2022.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Kelan myöntämien matkakorvausten korottamiseksi kompensaationa polttoaineiden kohonneille hinnoille.

Tein syksyllä harkinnan jälkeen päätöksen olla asettumatta enää ehdolle vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Kerroin tuolloin päätöksestä puolueen puheenjohtajalle sekä piirini toiminnanjohtajalle. Toki myös osa kansanedustajakollegoistani sekä tukiryhmäläisistä tiesivät päätöksestäni.

Nyt tulen päätökseni kanssa julki ­– yli kymmenen vuoden ketjutettu pätkätyö kansanedustajana on tulossa päätökseen.

Kerrankin tilanne on selkeä tulevien vaalien suhteen omalta osaltani. Toivotan jo nyt kaikille ehdolle lähteville hirmuisesti tsemppiä vaalikentille. Samaan hengenvetoon haluan sanoa, että kaikki apuni on käytettävissänne. Omalla kohdallani aluevaalien ulkopuolelle jättäytyminen oli niin sanotun vaalittoman elämän kenraaliharjoitus. Täytyy myös totuuden nimissä sanoa, että mikäli olisin sattunut tulemaan valituksi aluevaltuutetuksi, en missään tapauksessa olisi kyennyt samaan aikaan hoitamaan kansanedustajan toimea sillä intohimolla, johon olen itseni totuttanut. Tämä siis vain pienenä sivuhuomiona ajatuksistani, kun olen katsellut historian ensimmäisten aluevaltuutettujen työnsarkaa – kaikki kunnia heille!

Muutama sana linjasta, josta olen työssäni pitänyt kiinni. Työelämä ja työnteko monimuotoistuvat huimaa vauhtia, valitettavasti luontomme monimuotoisuus kapenee samaa tahtia. Molempien kannalta edunvalvonnalla ja politiikalla on paikkansa. Luonnon monimuotoisuus vaatii suojelua. Vastaavasti myös työntekijöiden sekä yrittäjien asemaa tulee vahvistaa työelämän myllerryksessä. Meidän ei tule niellä 30-lukulaista vahvemman oikeuden mentaliteettia, vaikka monesta suunnasta tulisi painetta paikalliseen sopimiseen työnantajien käskyvallan vahvistamiseksi.

PS. Luonnon hyvinvointi tarvitsee hyvinvoivan ihmisen, joka jaksaa pitää siitä huolta.

- Jari

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa keltaisten sulkuviivojen palauttamista takaisin Suomen teille.


Keltaiset sulkuviivat korvattiin valkoisilla vuoden 2018 tieliikennelain uudistuksen yhteydessä ja ne ovat siirtymäajan puitteissa hiljalleen katoamassa tiemerkinnöistä.

– Sulkuviivojen keltainen väri on ollut perusteltu monestakin syystä. Entisen tiehallinnon selvityksessä todetaan, että Suomen lumisilla teillä keltainen väri erottuu lähietäisyydellä paremmin, sen merkitys ymmärretään ja yleisestikin tielläliikkujat reagoivat väreihin herkästi. Voisi sanoa, että keltaisen värin varoittava luonne on suomalaisilla selkärangassa.

Kyse on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta, huomauttaa Myllykoski.

Uudistusta perusteltiin pääosin sillä, että useimmissa muissa Euroopan maissa on käytössä yksiväriset tiemerkinnät ja siksi on hyvä pyrkiä merkintöjen yhtenäisyyteen EU:n tasolla.

– Suuressa osassa Euroopan maita ei ole Suomen kaltaista talvea tai lunta ei ylipäänsä sada laisinkaan. Myös EU:n asiaa koskevassa direktiivissä todetaan, että sen soveltamisessa on huomioitava jäsenmaiden erityisolosuhteet. Sulkuviivojen värin vaihtaminen kertoo maalaisjärjen puutteesta ja on osoitus ylikuuliaisesta sääntöjen noudattamisesta, vaikka joissain tapauksissa yhdenmukaistaminen voi ollakin perusteltua, linjaa Myllykoski.


Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

Eduskunnan puhemiehelle

Keltaiset sulkuviivat poistettiin Suomen teiltä vuoden 2018 tieliikennelain uudistuksen yhteydessä ja korvattiin siirtymäajan puitteissa valkoisilla. Tieliikennelain mukaan ajoneuvo ei saa ylittää sulkuviivaa tai ajaa sen päällä. Niiden avulla osoitetaan tienkäyttäjälle, milloin on kiellettyä siirtyä vastaantulevien kaistalle esimerkiksi edellä ajavan ohittamista varten.

Tiehallinnon (nykyinen Väylävirasto) selvityksessä (35/2008) tuodaan ilmi seikkoja, jotka puhuvat keltaisen sulkuviivan säilyttämisen puolesta. On ensinnäkin syytä ottaa huomioon Suomen talviolosuhteet, joissa keltaisen värin voi varsinkin lähietäisyydeltä erottaa paremmin valkoisen lumen ja jään alta[1]. Selvityksessä todetaan myös, että värikoodatut kohteet havaitaan nopeammin ja helpommin, sillä ihmisaivot käsittelevät väri-informaatiota pitkälti automatisoidusti. Tieliikennelain uudistamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 180/2017) todetaan, että päivänvalossa keltainen tiemerkintä koetaan valkoista kirkkaampana.

Värien merkitys on oppimisen kautta vahvasti sisäistettyä ja niitä tulkitaan arjessa melko mutkattomasti. Ei ole liikaa sanottu, että keltaisen värin varoittava luonne on suomalaisilla selkärangassa. Myös alkuperäisessä hallituksen esityksessä tunnistetaan, että kuljettajat todennäköisesti kunnioittavat keltaista sulkuviivaa valkoista enemmän. Sulkuviivoilla asetetaan ehdoton kielto ohituksille vaarallisissa ja riskialttiissa tiestön kohdissa – siksi niillä on korostunut rooli liikenneturvallisuuden kannalta. Tästä johtuen on ensiarvoisen tärkeää, että sulkuviiva näkyy hyvin ja sen tulkinta on nopeaa sekä yksiselitteistä.

Sulkuviivojen värin vaihtamista keltaisesta valkoiseen perusteltiin sillä, että lähes kaikissa muissa EU-maissa sulkuviivat ovat valkoisia. Suurimmassa osassa muita EU-maita ei kuitenkaan ole Suomen talven kaltaista talvea – monissa maissa ei sada lainkaan lunta vuoden aikana. Vaikka monien käytäntöjen ja standardien yhdenmukaistaminen EU-alueella onkin perusteltua, ei sulkuviivojen värin osalta näin kuitenkaan ole, sillä tällöin sivuutetaan Suomen tieliikenteen erityisolosuhteet. Asia on pantu merkille myös EU:ssa, sillä tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetussa direktiivissä (2019/1936) huomautetaan, että olosuhteet eri vuodenaikoina vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa, ja nämä olosuhteet on syytä ottaa asianmukaisesti huomioon direktiivin soveltamisessa kansallisessa lainsäädännössä. Siten sulkuviivojen värin muuttaminen yhdenmukaistamispaineen vuoksi on osoitus Suomen heikosta EU-vaikuttamisesta sekä ylikuuliaisesta sääntöjen noudattamisesta. On myös syytä panna merkille, että Suomella on ollut keltaisten sulku- ja varoitusviivojen käytön mahdollistava varauma kansainvälistä liikennemerkkisopimusta täydentävässä eurooppalaisen sopimuksen tiemerkintäpöytäkirjassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Eikö Suomessa tulisi harkita palattavan sulkuviivojen keltaiseen väriin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi?

[1] Myös Liikenneturva on tuonut esille tieliikennelain valmistelun yhteydessä vastustavansa sulkuviivan värin muuttamista juuri sillä perusteella, että keltainen väri erottuu paremmin lumen ja jään läpi.