Kansanansanedustajana saan palautetta ihmisiltä asioista, mitä yhteiskunnassa tulisi korjata ja mihin päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota. Kaikki viestit ovat tärkeitä ja tarjoavat usein uutta näkökulmaa asioihin.

Tänä keväänä ja kesänä minulle tulleista yksittäisistä yhteydenotoista on iso osa koskenut maksuhäiriömerkintöjä ja ylivelkaantuneiden asiaa. Eikä ihme, sillä maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet koko vuosikymmenen. Tilastot maksuhäiriömerkinnöistä paljastavat yhden eriarvoisuuden muodon talouskasvulukujenkin takaa. Luottotietonsa ovat menettäneet jo peräti 8,1 prosenttia aikuisista ja alle kymmenessä vuodessa maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet yli 70 000 kappaleella. Tilastojen mukaan maksuhäiriömerkintöjä löytyy jo 383 500 ihmiseltä.

Luvut ovat olleet hurjassa kasvussa, sillä Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471 kappaletta

Maksuhäiriömerkinnän takana on usein ylivelkaantuneisuus. Koko Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on saanut osansa yhteydenotoista ihmisiltä, joiden arkea joko oman tai läheisen ylivelkaantuneisuus koettelee. Ihmisten tarinoissa toistuvat elävästä elämästä tutut vaikeudet avioeroista, työttömyydestä, riippuvuuksista ja sairauksista, joiden takia ihminen on hetkeksi tai kokonaan menettänyt elämänsä hallinnan. Koettelemusten päässä on usein maksuhäiriömerkintä ja siitä koituvat omat vaikeutensa raha-asioiden kuntoon saattamiseksi. Merkintä on saattanut ropsahtaa jopa pankkivirkailijan kömmähdyksestä laskun maksamisessa.

Vaikeinta on se, että maksuhäiriömerkinnät jäävät kummittelemaan, vaikka niiden taustalla olevat velat on maksettu jo aikoja sitten. Siksi teimmekin edellisellä eduskuntakaudella lakialoitteen, jossa esitettiin maksuhäiriömerkinnän poistamista velan suoritettua. Todellisuutta on se, että esimerkiksi ihmisten yritystoimintaa, asunnon ja vakuutusten tai vaikka sähkösopimuksen saantia vaikeuttaa turhaan menneet maksuhäiriömerkinnät. Lakialoitteen seurauksena eduskunnan lakivaliokunta lähetti oikeusministeriölle kirjeen, jossa pyydettiin ministeriötä huomioimaan merkintöjen säilytysajat tulevassa lainsäädäntötyössä.

Nyt onkin tärkeä kiinnittää huomiota tulevaan lainsäädäntötyöhön ja sitä myötä uuteen hallitusohjelmaan ja sen kirjauksiin koskien ylivelkaantuneiden aseman parantamista. Suuri helpotus aiempaan on se, että hallitusohjelma lupaa asian suhteen melko paljon.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu useaan konkreettiseen toimenpiteeseen ylivelkaantuneiden aseman parantamiseksi. Ensinnäkin maksuhäiriömerkinnän voimassaoloaikaa lyhennetään. Vasemmistoliitto tekee töitä sen eteen, että tämä tarkoittaa merkinnän poistamista velansuorituksen yhteydessä.

Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön. Tämän ennaltaehkäisee ylivelkaantuneisuutta, kun luotonantajat näkevät reaaliaikaisesti ja yksityiskohtaisesti luotonhakijan velkatilanteen ja maksukyvyn.

Toinen iso konkreettinen helpotus ylivelkaantuneille on se, että velallisen suojaosaa korotetaan. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosaa vähintään takuueläkkeen tasolle. Nykyinen suojaosa on valitettava kannustinloukku monelle velkaantuneelle.

Riittävän kattava ja laadukas talous- ja velkaneuvonta on välttämätöntä ja ennaltaehkäisevää, jotta monen yksittäisen ihmisen tilanteen kriisiytyminen voidaan välttää. Hallitusohjelmassa oikeusministeriölle luvataan myöntää lisämääräraha talous- ja velkaneuvonnan saatavuuden ja laadun parantamiseksi koko maassa ja taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta.

Perintätoimistojen toimintaan ja kohtuuttomiin perintäkuluihin puututaan. Perintätoimien kohteena olevilta laskutettavien perintäkulujen määrälle säädetään euromääräiset ylärajat myös velallisen ollessa muu kuin kuluttaja-asemassa oleva yksityishenkilö. Hallitus ryhtyy ohjelmansa mukaan myös toimiin vahvistaakseen viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen perintätoimintaan.

Pikavippifirmojen markkinointia seurataan ja tarvittaessa aggressiiviseen markkinointiin puututaan uudella lainsäädännöllä. Pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan tehokkaamman valvonnan takaamiseksi.

Lisäksi selvitetään sosiaalisen luototuksen valtakunnallistaminen ja yksittäisen ihmisen velkajärjestely ja yrityssaneerauksen muutostarpeet.

Kaiken kaikkiaan hallitusohjelman ylivelkaantumiseen liittyvät kysymykset sisältävät selvittelyjen ja työryhmien perustamisen sijaan enemmän konkreettisia toimenpiteitä. Minä uskon vahvasti, että näiden lakien säätäminen ei Eduskunnassa kohtaa Hallitus ja oppositio vastakkainasettelua vaan saadaan vietyä läpi ilman suurempia poliittisia vääntöjä. Vastaava toimet olisi pitänyt laittaa liikkeelle jo kymmenen vuotta ja 100 000 maksuhäiriömerkintää sitten, mutta parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Anna Kontula ja Jari Myllykoski vaativat nopeita toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksujen ulosottojen vähentämiseksi. Sote-asiakasmaksuja on ulosotossa ennätysmäärä ja siksi asiakasmaksulaki on edustajien mukaan uudistettava viipymättä. Vuonna 2018 sosiaali- ja terveyspalveluista määrätyistä asiakasmaksuista peräti 386 471 kappaletta päätyi ulosottoon. Kasvua edelliseen vuoteen oli lähes viidennes ja vuoteen 2012 verrattuna ulosottojen määrä on yli kaksinkertaistunut.

...lue lisää →

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Myllykoski on huolissaan työssäoppimista painottaneen reformin ja n. 200 miljoonan euron leikkauksien vaikutuksista koulutuksen laatuun.

– Opettajien, opiskelijoiden ja yhä enemmän myös yrittäjien taholta tulee jatkuvasti viestiä siitä, kuinka lähiopetuksen määrä on puutteellista ja osaamisen taso heikkenee. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat saatetaan laittaa tekemään pitkiksi ajoiksi rutiininomaisia aputöitä ilman aitoa oppimismahdollisuutta, Myllykoski sanoo.

...lue lisää →