Tiedotteet

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa keltaisten sulkuviivojen palauttamista takaisin Suomen teille.


Keltaiset sulkuviivat korvattiin valkoisilla vuoden 2018 tieliikennelain uudistuksen yhteydessä ja ne ovat siirtymäajan puitteissa hiljalleen katoamassa tiemerkinnöistä.

– Sulkuviivojen keltainen väri on ollut perusteltu monestakin syystä. Entisen tiehallinnon selvityksessä todetaan, että Suomen lumisilla teillä keltainen väri erottuu lähietäisyydellä paremmin, sen merkitys ymmärretään ja yleisestikin tielläliikkujat reagoivat väreihin herkästi. Voisi sanoa, että keltaisen värin varoittava luonne on suomalaisilla selkärangassa.

Kyse on liikenneturvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta, huomauttaa Myllykoski.

Uudistusta perusteltiin pääosin sillä, että useimmissa muissa Euroopan maissa on käytössä yksiväriset tiemerkinnät ja siksi on hyvä pyrkiä merkintöjen yhtenäisyyteen EU:n tasolla.

– Suuressa osassa Euroopan maita ei ole Suomen kaltaista talvea tai lunta ei ylipäänsä sada laisinkaan. Myös EU:n asiaa koskevassa direktiivissä todetaan, että sen soveltamisessa on huomioitava jäsenmaiden erityisolosuhteet. Sulkuviivojen värin vaihtaminen kertoo maalaisjärjen puutteesta ja on osoitus ylikuuliaisesta sääntöjen noudattamisesta, vaikka joissain tapauksissa yhdenmukaistaminen voi ollakin perusteltua, linjaa Myllykoski.


Alla kirjallinen kysymys kokonaisuudessaan:

Eduskunnan puhemiehelle

Keltaiset sulkuviivat poistettiin Suomen teiltä vuoden 2018 tieliikennelain uudistuksen yhteydessä ja korvattiin siirtymäajan puitteissa valkoisilla. Tieliikennelain mukaan ajoneuvo ei saa ylittää sulkuviivaa tai ajaa sen päällä. Niiden avulla osoitetaan tienkäyttäjälle, milloin on kiellettyä siirtyä vastaantulevien kaistalle esimerkiksi edellä ajavan ohittamista varten.

Tiehallinnon (nykyinen Väylävirasto) selvityksessä (35/2008) tuodaan ilmi seikkoja, jotka puhuvat keltaisen sulkuviivan säilyttämisen puolesta. On ensinnäkin syytä ottaa huomioon Suomen talviolosuhteet, joissa keltaisen värin voi varsinkin lähietäisyydeltä erottaa paremmin valkoisen lumen ja jään alta[1]. Selvityksessä todetaan myös, että värikoodatut kohteet havaitaan nopeammin ja helpommin, sillä ihmisaivot käsittelevät väri-informaatiota pitkälti automatisoidusti. Tieliikennelain uudistamiseen liittyvässä hallituksen esityksessä (HE 180/2017) todetaan, että päivänvalossa keltainen tiemerkintä koetaan valkoista kirkkaampana.

Värien merkitys on oppimisen kautta vahvasti sisäistettyä ja niitä tulkitaan arjessa melko mutkattomasti. Ei ole liikaa sanottu, että keltaisen värin varoittava luonne on suomalaisilla selkärangassa. Myös alkuperäisessä hallituksen esityksessä tunnistetaan, että kuljettajat todennäköisesti kunnioittavat keltaista sulkuviivaa valkoista enemmän. Sulkuviivoilla asetetaan ehdoton kielto ohituksille vaarallisissa ja riskialttiissa tiestön kohdissa – siksi niillä on korostunut rooli liikenneturvallisuuden kannalta. Tästä johtuen on ensiarvoisen tärkeää, että sulkuviiva näkyy hyvin ja sen tulkinta on nopeaa sekä yksiselitteistä.

Sulkuviivojen värin vaihtamista keltaisesta valkoiseen perusteltiin sillä, että lähes kaikissa muissa EU-maissa sulkuviivat ovat valkoisia. Suurimmassa osassa muita EU-maita ei kuitenkaan ole Suomen talven kaltaista talvea – monissa maissa ei sada lainkaan lunta vuoden aikana. Vaikka monien käytäntöjen ja standardien yhdenmukaistaminen EU-alueella onkin perusteltua, ei sulkuviivojen värin osalta näin kuitenkaan ole, sillä tällöin sivuutetaan Suomen tieliikenteen erityisolosuhteet. Asia on pantu merkille myös EU:ssa, sillä tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetussa direktiivissä (2019/1936) huomautetaan, että olosuhteet eri vuodenaikoina vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioissa, ja nämä olosuhteet on syytä ottaa asianmukaisesti huomioon direktiivin soveltamisessa kansallisessa lainsäädännössä. Siten sulkuviivojen värin muuttaminen yhdenmukaistamispaineen vuoksi on osoitus Suomen heikosta EU-vaikuttamisesta sekä ylikuuliaisesta sääntöjen noudattamisesta. On myös syytä panna merkille, että Suomella on ollut keltaisten sulku- ja varoitusviivojen käytön mahdollistava varauma kansainvälistä liikennemerkkisopimusta täydentävässä eurooppalaisen sopimuksen tiemerkintäpöytäkirjassa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Eikö Suomessa tulisi harkita palattavan sulkuviivojen keltaiseen väriin liikenneturvallisuuden varmistamiseksi?

[1] Myös Liikenneturva on tuonut esille tieliikennelain valmistelun yhteydessä vastustavansa sulkuviivan värin muuttamista juuri sillä perusteella, että keltainen väri erottuu paremmin lumen ja jään läpi.

Kansanedustaja Jari Myllykoski teki toimenpidealoitteen, jossa hän peräänkuuluttaa polttoaineiden hinnan noususta johtuvan elinkustannusten nousun vahvempaa subventointia palkansaajille.

Toimenpidealoitteessaan Myllykoski nostaa esille tarpeen korottaa asunnon ja työpaikan välisten matkojen matkakuluvähennyksen määrää verotuksessa vastauksena käynnissä olevaan hintapiikkiin.

– Polttoaineiden hinnan nopea nousu on iskenyt suhteettoman loven monen palkansaajan kukkaroon erityisesti pitkiä päivittäisiä työmatkoja tekevillä. Väliaikainen matkakuluvähennyksen määrän nostaminen oman auton käytön osalta on yksi täsmälääke tähän kohtuuttomaan tilanteeseen, toteaa Myllykoski.

Verovähennykset ovat jääneet jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan polttoaineen hinta on kasvanut noin viidenneksellä kahden vuoden takaiseen tasoon nähden. Samaan aikaan matkakuluvähennyksen määrä verotuksessa oman auton käytöstä on ollut jo vuosien ajan 0,25 euroa kilometriltä. Vuosittainen maksimivähennys on 7 750 euroa, joka täyttyy, mikäli kokoaikatyössä oleva palkansaaja tekee arkipäivisin vähintään yhteensä 128km edestakaisen matkan työpaikan ja asunnon välillä.

– Verovähennysjärjestelmä on jäänyt jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta, kun polttoaineiden hinnan nousun ohella esimerkiksi työssäkäyntialueet ovat laajentuneet. Järjestelmän kehittäminen on myös mainio työllisyyspoliittinen keino, jolla voidaan helpottaa työvoiman kohtanto-ongelmaa esimerkiksi työn vastaanottamisen kustannusten keventämisen kautta, jatkaa Myllykoski.


Jari Myllykosken toimenpidealoite kokonaisuudessaan:
Toimenpidealoite polttoaineiden hinnan noususta johtuvan elinkustannusten nousun subventointi palkansaajille.

Nykyisessä tilanteessa, jossa polttoaineen hinta on voimakkaassa noususuunnassa, on perusteltua tarkastella uudelleen matkakuluvähennyksen tasoa työssäkäynnin kustannusten nousun hillitsemiseksi. Matkakuluvähennyksellä katetaan osittain asunnon ja työpaikan välisiä matkakuluja verotuksen kautta. Oman auton käytön osalta matkakuluvähennyksen määrä on viimeisten vuosien aikana ollut 0,25€/km, joka on nykyisessä kustannustilanteessa usein riittämätön korvaus pitkiä päivittäisiä kodin ja työpaikan välisiä matkoja tekeville palkansaajille. Niin ikään vuosittainen 7750€ maksimivähennys täyttyy, mikäli koko vuoden ajan kokoaikatyössä oleva palkansaaja tekee jokaisena arkipäivänä vähintään yhteensä 128km edestakaisen matkan asunnon ja työpaikan välillä – näinkin pitkä päivittäinen työmatka on monelle palkansaajalle todellisuutta. Tilanne on muodostanut ilmeisen tarpeen politiikkavälineelle, jonka avulla hintapiikistä aiheutuvaa kustannustason nousua voidaan tilapäisesti subventoida.

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan polttoaineen hinta on tällä hetkellä (2022M01) noussut noin viidenneksellä suhteessa esimerkiksi kahden vuoden takaiseen (2020M01) tasoon nähden, ja hintapiikin huippu voi olla vasta edessäpäin. Polttoaineen hinnan voimakas kasvu yhdessä esimerkiksi työttömyysturvalaissa työssäkäyntialueen määrittelyssä tapahtuneiden muutosten kanssa on aikaansaanut tilanteen, jossa verovähennysjärjestelmä on jäänyt jälkeen työssäkäynnin kustannusten kasvusta. Järjestelmän kehittäminen on myös työllisyyspoliittinen väline, jolla voidaan helpottaa työvoiman kohtaanto-ongelmia työssäkäynnin ja työn vastaanottamisen kustannusten huojentamisen kautta.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin korottaakseen palkansaajan oikeutta vähentää työstä aiheutuneita matkakustannuksia verotuksessa.

TIEDOTE 19.1.2022
Julkaisuvapaa heti

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen, miten kryptovaluuttojen ilmastovaikutuksia voitaisiin hillitä EU:ssa ja globaalisti sääntelyllä.

– Kryptovaluuttoja louhitaan tällä hetkellä kestämättömästi ja energiatehottomasti. Energiaa pitää säästää eikä tuhlata tässä ilmastokriisin ajassa, ja uusien teknologioiden käyttöä pitää voida säännellä niin, etteivät ilmastotavoitteet vaarannu, linjaa Myllykoski.

...lue lisää

TIEDOTE 13.1.2022
Julkaisuvapaa heti

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on esittänyt oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r) kirjallisen kysymyksen testamenttien täytäntöönpanon riidattomuuden edistämisestä. Myllykoski ehdottaa, että selvitettäisiin voisiko terveydenhuollon ammattilaisen tekemän terveydentilan arvioinnin roolia vahvistaa testamentin pätevyyttä arvioitaessa.

...lue lisää