Tämä tästä katastrofista vielä puuttui! Sen lisäksi, että suojeltujen lintujen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi Suomessa myönnetään poikkeuslupia liian vähän, on kuolleen linnun ruuaksi laittaminen ELY-keskuksen tulkinnan mukaan luonnonsuojelulain vastaista.
Haittojen ehkäisemiseksi ammuttu valkoposkihanhi ja merimetso pitää siis hävittää polttamalla tai hautaamalla. Tällä tavoin pakotamme omalla kansallisella lainsäädännöllämme ihmiset toimimaan epäeettisesti sekä hallitusohjelmaan kirjatun ruokahävikkitavoitteen vastaisesti. Tilanne on niin käsittämätön, että hävettää. Ahvenanmaalla, jossa asiasta päätetään itse, merimetso kyllä paistetaan pannulla.
Vastenmielinen luonnonsuojelulain tulkinta tuli esille, kun Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi toukokuun alussa 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen. Kukin viljelijä saa ampua pelloillaan 20–40 valkoposkihanhea syysmuuttokaudella viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat ovat tervetulleita, mutta eivät riitä kaikkien vahinkojen ehkäisemiseen. On uskallettava puuttua myös hanhien kevätmuuton ongelmiin.
Elämään kuuluu yllätyksiä – kyllä! Joskus ne vain osuvat kasvoille kuin märkä rätti. Tiedossa on muun muassa tapaus, jossa hanhet tuhosivat yksittäisen viljelijän 300 hehtaarin alan säilörehunurmea. Tiedossa ovat myös merimetsokolonnien aiheuttamat haitat paikallisille asukkaille ja mökkiläisille. Kalastajat ovat raportoineet saaliiden romahdusmaisesta vähenemisistä ja osa kalastajista on todennut elinkeinon harjoittamisen mahdottomaksi. Raumalla sataman laajennusinvestoinnit jouduttiin keskeyttämään.
Mitä sanoo EU?
Sain käsiini vastauksen, jonka maanviljelijä Aarno Lindfors oli saanut Europe Direct -tietopalvelusta. Yksiselitteisesti poikkeuslupien myöntäminen on jäsenmaiden omalla vastuulla. Tehdyistä poikkeuksista tulee vain raportoida jälkikäteen komissiolle. Raportit ovat kaikille avoimia ja niitä pääsee jokainen halutessaan tarkastelemaan. Raporttien perusteella tiedämme, että muiden EU-maiden viranomaiset toimivat määrätietoisemmin valkoposkihanhen ja merimetson aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi.
Suomessa (pl. Ahvenanmaa) poikkeusluvilla sai vuonna 2018 ampua 200 merimetsoa, Ruotsissa 12 251 ja Tanskassa 7918. Ahvenanmaalla luvissa ei ole ylärajoja, mutta vuosittain ammutaan noin 2000 merimetsoa. Valkoposkihanhen osalta Suomessa sai ampua 0, Ruotsissa 7195 ja Tanskassa 16 059.
Jokaista luontokappaletta pitää suojella ja aiheuttamamme monimuotoisuuden heikkeneminen pitää korjata, mutta asenteelliset ja sokeat toimenpiteet eivät silti saa aiheuttaa vakavaa haittaa omalle ruokaturvallisuudellemme.
Toivoa sopii, että maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen valkoposkihanhia koskeva vierailu tänään 26.5. Kiteellä, tuottaa sellaisia tuloksia, jotka mahdollistavat alueen elintarviketuotannon jatkumisen ja järkevöittää suomalaisten viranomaisten suhtautumista kansalaisten kärsimiin vahinkoihin.
Mikäli tästä ei kotikonstein selvitä, niin pyydetään apua EU:sta. Verkkouutisten mukaan europarlamentaarikko Petri Sarvamaa sai seuraavan vastauksen EU:n komissiolta kysymykseensä valkoposkihanhista: ”Komission yksiköt ovat valmiita avustamaan jäsenvaltioita näiden säännösten täysimääräisessä hyödyntämisessä.”
