Ajankohtaista:

•

Monilla aloilla työnteko ei ole enää tiukasti sidottu aikaan tai paikkaan, joka asettaa uusia haasteita myös työlainsäädännölle. Kansanedustajat Jari Myllykoski ja Pia Lohikoski ovat tehneet lakialoitteet, joissa esitetään työlainsäädäntöön työntekijöiden oikeuksia ja työhyvinvointia vahvistavia parannuksia.

Lohikosken lakialoitteessa esitetään työntekijälle oikeutta etätyöhön, jos työtä voi tehdä työpaikan ulkopuolella ilman kohtuutonta haittaa työnantajalle. Myllykosken lakialoitteessa puolestaan esitetään työaikalain muutoksia, joilla puututaan niin sanotulla saldoleikkurilla tehtävään työaikasaldojen yksipuoliseen leikkaamiseen.

– Työelämän suuret muutokset ovat viime vuosina koskeneet nimenomaan siirtymistä etätyöaikaan. Sen lisäksi krooninen kiire on lisääntynyt ja työajan liukuminen on jatkuvaa ilman mahdollisuutta palautumiseen. Työlainsäädäntöä tulee päivittää nykypäivään niin, että työntekijän hyvinvoinnista huolehditaan paremmin, Lohikoski ja Myllykoski toteavat.

Etätyöoikeuden lisäksi Lohikosken aloitteessa esitetään tarkennuksia työnantajan velvollisuuksiin huolehtia esimerkiksi työergonomiasta myös kotona. Myllykoski esittää aloitteessaan työaikalakiin työnantajalle erityistä huolehtimisvelvoitetta, jolla taataan työntekijälle kuuluva asianmukainen palautuminen tai muu korvaus kaikesta tehdystä työstä.

– Kysymys on työntekijöiden oikeuksista ja hyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin puutteista koituu yhteiskunnalle ja yrityksille vuosittain miljardiluokan lasku. Työntekijöistä huolehtiminen on vastuullista politiikkaa, sanovat edustajat.

•

TIEDOTE 26.1.2023

Vapaa julkaistavaksi


VAS Myllykoski: Alkon verkkokaupasta tulppa verovuotoon

Ulkomaisten verkkokauppojen kautta suoraan suomalaisille kuluttajille toimitetun alkoholin määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosien aikana. Maahamme toimitetaan Tullin ja Verottajan mukaan vuosittain kymmeniä miljoonia litroja alkoholijuomia, joista vain prosentista maksetaan asianmukaiset verot. Alkoholin virta verkkokaupan kautta rapauttaa verotulokertymää ja jäljelle jää vain pienen pieni tilkka, josta alkoholihaittojen torjunta ei juuri kostu.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt eduskunnassa toimenpidealoitteen, jossa ehdotetaan hallituksen valmistelevan alkoholilakiin muutoksia, joilla mahdollistettaisiin Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuva etämyynti suoraan kuluttajille.

  • Nyt on viimeisiä hetkiä havahtua siihen, että sosiaali- ja terveysministeriön itsepintainen ja asenteellinen alkoholin verkkokaupan vastustaminen on yhtä turhaa kuin Don Quijoten taistelu tuulimyllyjä, eli ulkomailta tapahtuvaa etämyyntiä vastaan, Myllykoski toteaa.

Alkolla on tällä hetkellä hyvin toimiva ja valikoimaltaan laaja verkkokauppa, joka olisi mahdollista valjastaa suoraan kuluttajille tehtävän etämyynnin hyödynnettäväksi. Muutoksella Alko pystyisi vastaamaan paremmin alkoholimarkkinoiden kilpailuun. Kotimaisella verkkokaupalla on myös paremmat mahdollisuudet tukea kustannusahdingossa kamppailevaa kotimaista pienpanimoteollisuuttamme.

  • Etämyyntiä vastaan on harattu ministeriössä pitkään. Koronan aikana pienpanimoiden ahdinkoa helpottamaan tehdyn määräaikaisen verkkokaupan mahdollistavan lakialoitteen allekirjoitti yli sata kansanedustajaa. Tämä ei kuitenkaan aiheuttanut ministeriössä edes pientä evän heilahdusta. Neliraajajarrutuksesta saattaa kuitenkin seurata Alkon mahdolliselle verkkokaupalle vastaavaa, miten on käymässä Veikkauksen rahapelimarkkinoille – monopoli on murtumassa. Maailman muuttumisen näkee parhaiten, kun muistaa pitää silmät auki, sanoo Myllykoski.

Toimenpidealoite

Alkon verkkokaupan kautta tapahtuvan etämyynnin sallimiseksi

Eduskunnalle

Tässä toimenpidealoitteessa ehdotetaan hallituksen valmistelevan alkoholilain muutoksen, jolla mahdollistettaisiin Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuva etämyynti. Ehdotuksen mukaisella muutoksella halutaan osaltaan vastata alati lisääntyvään alkoholin ulkomaiseen verkkokauppaan ja siihen kytkeytyvään valtion verotulojen menetykseen. Esimerkiksi vuonna 2021 ulkomaisista verkkokaupoista tilattiin Verohallinnon mukaan 33 miljoonaa litraa alkoholijuomia, joista vain prosentista maksettiin asianmukainen valmistevero. Verohallinnon arvion mukaan valtio menettää vuosittain arviolta 80–100 miljoonaa euroa verotuloja.

Alkoholin ulkomaisen verkkokaupan määrä on kasvanut valtavasti viimeisten vuosien aikana. Muutokset ulkomaisten verkkokauppojen toimintatavoissa kuljetusyritysten valinnan suhteen on siirtänyt vastuun veron maksamisesta vahvemmin kuluttajan itsensä hoidettavaksi. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriö pitää itsepintaisesti kiinni kannasta, jossa alkoholin ulkomailta Suomeen tapahtuvaa etämyyntiä tai alkoholijuomien luovuttamista kohdellaan alkoholilain vastaisena. Epäselvästä oikeustilasta huolimatta alkoholin tuonti kasvaa kasvamistaan, mikä lisää alkoholimarkkinoiden hallitsemattomuutta vaikeuttaen Alkon kilpailuasemaa. Siksi tilanteeseen olisi syytä puuttua tekemällä lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat Alkolle oikeuden etämyyntiin.

Tällä hetkellä Alkolla on toimiva ja valikoimaltaan laaja verkkokauppa, jonka kautta ostokset voi tilata noudettavaksi myymälään tai Alkon noutopisteeseen. Etämyynti, eli käytännössä alkoholin kotiinkuljetus ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista, joka luo käytännössä merkittävän kilpailuedun ulkomaisille alkoholin verkkokaupoille. Yritykset torjua alkoholin verkkokauppaa ovat olleet laihoja, jolloin valtiolta jää saamatta verotuloja maahan virtaavista alkoholijuomista, mutta samalla tuodun alkoholin käytöstä koituvat kansanterveydelliset kustannukset lankeavat kuitenkin valtion maksettavaksi. Tämän lisäksi tuotava alkoholi on ikärajavalvonnan ja tuotteiden turvallisuutta koskevan sääntelyn ulkopuolella.

Sallimalla Alkolle etämyynti voidaan paitsi osaltaan vastata paremmin kilpailussa ulkomaiseen etämyyntiin ja siten vahvistaa Alkon kilpailuasemaa alkoholimarkkinoilla, joka vaikuttaa positiivisesti myös valtion tuloihin. Tämän lisäksi muutoksella voidaan tukea esimerkiksi kotimaisten pienten alkoholinvalmistajien elinkeinotoimintaa parantamalla heidän tuotteidensa saatavuutta.

Edellä olevan perusteella ehdotan / ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin alkoholilain muuttamiseksi tavalla, joka mahdollistaa Alkolle verkkokaupan kautta tapahtuvan etämyynnin kuluttajille.

•

Tiedote 10.1.2023

Julkaisuvapaa

 

Suomen metsissä rehottaa omaan hiilinieluun ampumisen kulttuuri.

 

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski perää maan hallitukselta nopeita toimia ensiharvennushakkuiden lainvastaiseen tilaan, joka on myrkkyä hiilinieluille.

 

Suomen metsäkeskuksen tekemä laaja selvitys paljasti ensiharvennuksessa tapahtuneet karkeat hölmöilyt ja laittomuudet. Metsäkeskuksen selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan kauttaaltaan liian rajusti. Tutkitusta kohteesta yksikään ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli lainvastaisesti hoidettu. Yksittäinen ja suurin syy on ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat, jotka saavat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Jatkuessaan tällä toiminnalla on pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset talousmetsiemme hiilensidontaan.

 

  • Kun Metsäkeskus toteaa, että harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan, tarkoittaa tämä, että ennen päätehakkuuta jää metsän omistajalta yksi tilipäivä väliin, sanoo Myllykoski

 

Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa tehdyn tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.

 

Tutkimukseen perustuen voidaan todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun heikkenemiseen.

 

Myllykoski kysyykin kirjallisella kysymyksellään:

 

Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi, jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?

 

Kirjallinen kysymys

ensiharvennushakkuista

 

Eduskunnalle

Suomen metsäkeskuksen tekemän laajan selvityksen mukaan ensiharvennusmetsiä harvennetaan liian rajusti kauttaaltaan. Yksikään tutkitusta kohteesta ei ollut suositusten mukainen, ja noin 60% kohteista oli jopa lainvastaisesti hoidettu. Ylileveät ajourat ja niiden yliavarat risteyskohdat saivat aikaan sen, että puustoa oli hakattu liian harvaksi. Metsäkeskuksen mukaan harvennukset oli tehty niin rajusti, ettei kiertoajan toista harvennusta voida tehdä lainkaan.

 

Tuoreen pro gradu -tutkielman perusteella arvioidaan, että suositukset ylittävillä harvennuksilla metsät tuottavat keskimäärin 15 prosenttia vähemmän runkopuuta koko kasvatusaikana. Tämä heikentäisi hiilinielua simuloidun kiertoajan aikana keskimäärin 38 tonnia hehtaarilla. Metsäomistajalle tästä arvioidaan koituvan jopa 1 000 euron tulonmenetystä hehtaarilta.

 

Suomen Metsäkeskus jatkoselvitti tätä ensiharvennuksen lainvastaista ja koko ajan huonompaan suuntaan ajautunutta hakkuutoimintaa ensiharvennusten laatua tavanomaista tarkemmin Keski-Suomessa. Keski-Suomessa nyt tehty tarkempi selvitys antaa suuntaviivoja siihen, mikä ensiharvennusten taso on koko maassa. Metsäkeskus arvioi, että jos valtakunnallinen selvitys tehtäisiin yhtä tarkasti kuin Keski-Suomessa, niin arvio laadusta huononisi entisestään.

 

Voidaan siis tutkimukseen perustuen todeta, että rajut harvennukset haittaavat metsien kasvua, ja näin ovat osasyynä Suomen hiilinielun romahtamiseen. Tämän lisäksi metsän arvo laskee. Trendi on ollut nähtävissä alan toimijoiden mukaan jo vuosia, ja selvitys vahvistaa asian.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin välittömiin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy laittomien ensiharvennuksen pysäyttämiseksi jotka heikentävät suomalaisen metsähiilinielujen tilaa, muodostavat kansallisesti korvausvelvoitteita EU:lle ja aiheuttavat metsäomistajille taloudellisia tappioita?

•

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän peräänkuuluttaa selvyyttä ja yhdenmukaisuutta maa-aineksen jäteluonteen arviointiin, jotta pilaantumattomien maa-ainesten hyödyntäminen olisi useammin mahdollista.

Kun esimerkiksi uudisrakennushankkeessa kuoritaan aiemmin viljelysmaana käytettyä pintamaata, voitaisiin sitä hyödyntää edelleen esimerkiksi viljelijän pellon muokkaamisessa. Prosessi on kuitenkin usein kohtuuttoman vaikea ja epävarma maan vastaanottajan ja toimittajan kannalta. Tällöin täysin hyödyntämiskelpoista puhdasta maa-ainesta päätyy helposti maankaatopaikalle, joka on vastoin kiertotalouden periaatteita. Alueelliset ympäristöviranomaiset käyttävät arvioinnin taustana maa-ainesmuistiota, mutta esimerkiksi pilaantuneisuudelle ei ole yleispätevää määritelmää. Joissain tapauksissa vastaanottajalta vaaditaan maksullista ympäristölupaa.

-Nykyään pilaantumatonta maa-ainesta päätyy helposti maankaatopaikalle, vaikka sille olisi olemassa hyvää jatkokäyttöä lähellä kaivuupaikkaa. Kirjavat ja vaihtelevat viranomaiskäytännöt estävät käytön tai nostavat tarpeettomasti hyödyntämisen kynnystä, joka puolestaan lisää maarakentamisen päästöjä, toteaa Myllykoski.

Ympäristöministeriön maa-ainesmuistion päivittäminen sekä vähäisesti pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntämistä ohjaavan valtioneuvoston MASA-asetuksen valmistelu ovat toistaiseksi kesken. Alueellisen yhdenvertaisuuden sekä kiertotalouden periaatteiden paremmaksi toteutumiseksi valmistelussa on tehtävä selkeitä ja läpinäkyviä jäteluonteen määritelmiä, jotta esimerkiksi ympäristöluvan vaatiminen ei muodosta enää jatkossa estettä pilaantumattoman maa-aineksen jatkokäytölle.

-On perusteltua, että maankäytössä vaaditaan suunnitelmallisuutta ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa läjittämistä on vältettävä jo naapurisovun vuoksi. Hyödyntämiskelpoista maa-ainesta on kuitenkin pystyttävä tosiasiallisesti hyödyntämään maan joka kolkassa. Siksi tarvitsemme selvyyttä nykytilanteeseen, Myllykoski sanoo.

 

 

Kirjallinen kysymys

maa-aineksen jäteluonteen tulkinnasta

 

Eduskunnan puhemiehelle

 

Maa-aineksen jäteluonteen tulkinta ja sen perusteella tapahtuva maa-aineksen hyödyntäminen on Suomessa arpapeliä. Maa-ainesmuistion perusteella tehtävät viranomaistulkinnat jäteluonteen arvioinnista ovat alueellisesti kirjavia ja vakiintumattomia. Tämän keskeisenä seurauksena on maa-aineksen luokitteleminen jätteeksi ikään kuin varmuuden vuoksi, jolloin sen hyödyntämisestä tulee vastaanottajalle kohtuuttoman hankalaa ja epävarmaa. Tämä on puolestaan vastoin maa-ainesmuistion tarkoitusta. Samoin vähän likaantunutta maa-ainesta on nykyisin liian vaikeaa hyödyntää, vaikka se olisi ympäristön kannalta perusteltua.

Kuntien ja maanrakennusyritysten on vaikeaa saada hankkeissa syntyvälle maa-ainekselle hyödyntäjää, koska maa-aineksen vastaanottaja kantaa nykyisen sumuisen oikeustilan seurauksena osassa tapauksissa vastuun vastaanottamansa maan jäteluonteesta. Myös ympäristölupaa on edellytetty joidenkin viranomaisten toimesta maa-aineksen vastaanottamiseksi. Tämä tekee maan vastaanottamisesta kannattamatonta, ja maata kuljetetaan pitkiä matkoja maankaatopaikoille osin tarpeettomasti.

Taustaksi on syytä korostaa, että maamassojen liikuttelu on suuri maarakentamisen päästölähde. Nykyiset epäselvät viranomaistulkinnat ohjaavat kohti käytäntöjä, jotka ovat vastoin kiertotalousajattelun tavoitteita ja päästöjen vähentämistä. Tarpeetonta kuljettamista pitää pyrkiä välttämään aina kun mahdollista sen energiaa tuhlaavien negatiivisten ympäristövaikutusten vuoksi.

Vaihtelevista käytännöistä huolimatta asiaa sääntelevässä, tällä hetkellä voimassa olevassa maa-ainesmuistiossa linjataan, että ”rakentamistoimien aikana kaivettu pilaantumaton maa-aines, joka hyödynnetään varmasti ja suunnitelmallisesti ilman merkittäviä muuntamistoimia, ei pääsääntöisesti ole jätettä eikä hyödyntämiseen tällöin liity myöskään ympäristönsuojelulain mukaisia hyväksymismenettelyitä.”

Maa-aineksen hyödyntämisen ja jäteluonteen arvioinnin ongelma tiivistyy niin sanotun maa-ainesmuistion perusteella eri viranomaisten tekemissä, toisistaan eriävissä tulkinnoissa. Koska tulkintoja tehdään paikallisten ympäristöviranomaisten toimesta, ovat kansalaiset eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin maata ja minkä viranomaisen kanssa he asioivat. On yhdenvertaisuusongelma, että yksityishenkilöiden sekä elinkeinonharjoittajien oikeuksista ja velvollisuuksista esiintyy perusteettomia alueellisia tulkintaeroja.

MASA-asetusta ollaan nyt laatimassa, ja maa-aineksen jäteluonteen tulkintaongelma on tiedossa myös lainvalmistelussa. Ympäristöministeriö ja SYKE valmistelevat kiertotalouden edistämisen hengessä säädöksiä, joilla edistetään rakentamisen maa-ainesten hyödyntämistä. Tässä yhteydessä on määriteltävä riittävän tarkasti, mitä tarkoitetaan varmalla ja suunnitelmallisella maa-aineksen hyödyntämisellä. Selkeän ja läpinäkyvän määrittelyn avulla tulkintaepäselvyydet mahdollisesta ympäristöluvan tarpeesta loppuvat, ja maa-aineksen tosiasiallinen hyödyntäminen tulee mahdolliseksi yhä useammin.

Suunnitelmallisuutta on tulkittava suppeasti, mikäli halutaan kiertotalousajattelun toteutuvan – suppean suunnitelman tulee riittää. Samaan aikaan on pidettävä huoli siitä, että aidosti pilaantuneet maat käsitellään asianmukaisesti, ja myös siitä, ettei maita läjittämällä aiheuteta ympäristö- tai naapurihaittaa. Menettelytapojen selkeys osaltaan ehkäisisi esimerkiksi valitusten sekä naapuririitojen syntyä.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Huolehditaanko kiertotalousajattelun toteutumisesta MASA-asetuksen laatimisen ja maa-ainesmuistion uudistamisen yhteydessä niin, että maa-aineksen hyödyntämisen aidosti mahdollistetaan tasapuolisesti ympäri Suomea suunnitelmallisuusvaatimusta supistamalla?

 

Helsingissä 24.11.2022

Jari Myllykoski, vas.