Ajankohtaista:

•

Maa- ja metsätalousvaliokunta on tänään hyväksytyssä mietinnössään kannattanut yksimielisesti hallituksen esitystä, jossa esitetään maatalouden luopumistuen saajille oikeutta käydä ansiotöissä ilman, että se vaikuttaa tuen saamiseen. Jatkossa maatalouden harjoittamisesta luopunut tukeen oikeutettu voi osallistua esimerkiksi maatalouden kausi- ja tilapäistöihin ilman tuen keskeyttämistä. Muutoksella tehdään pysyväksi koronaepidemian aikana tehdyt määräaikaiset poikkeukset luopumistuen maksamisessa.

 

Koronakriisin aikana rajojen sulkeutuminen aiheutti pulan kausityöntekijöistä. Esimerkiksi Ukrainasta on tullut kausittain noin 16 000 henkilöä, joista yli puolet on miehiä. Ukrainassa puhjenneen sodan myötä tilanne on kiristynyt entisestään, sillä aiemmin kausitöissä olleet miehet ovat nyt puolustamassa maataan, sanoo Myllykoski

 

Muutoksella mahdollistetaan osaavan työvoiman saamista työntekijäpulasta kärsivälle maataloudelle ja puutarha-alalle sekä laajemminkin edistetään työvoiman saatavuutta maaseutualueilla. Valiokunta on jo aiempaa, väliaikaista ansiotulorajan poistamista koskevaa säännöstä käsitellessään pitänyt tarpeellisena selvittää, että tulisiko järjestelystä tehdä pysyvä.

 

Muutos on myös tärkeä yhdenvertaisuutta edistävä tasa-arvoteko eläkeläisten näkökulmasta. Työeläkkeellä olevilla on mahdollisuus työskennellä ansiotyössä eläkkeellä ollessaan. On erittäin tervetullutta, että myös maatalouden harjoittamisesta luopuneet voivat halutessaan jatkaa työpanoksensa ja ammattitaitonsa hyödyntämistä ilman luopumistuen menettämistä, Myllykoski toteaa.

 

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja se astuu voimaan taannehtivasti 1. tammikuuta 2022 alkaen.

•

Vappupuhe 1.5.2022 Huittisissa punaisten muistomerkillä

Hyvät ystävät, arvoisat toverit

Haluaisin olla täällä tänään kertomassa teille, kuinka työntekijät ovat viimein saamassa tekemästään tärkeästä työstä asianmukaisen korvauksen. Päätään nostanut työnantajan isäntävalta on saatu painettua alas ja voimme jatkaa yhdessä suomalaisen sopimisen tiellä.

Haluaisin myös sanoa, että lähialueillamme ja maailmassa vallitsee rauha. Kaikki ihmiset saavat perustarpeensa: turvallisen kodin, riittävän ravinnon sekä mahdollisuuden vaikuttaa elämäänsä.

Haluaisin myös sanoa, että koronapandemia on viimein selätetty ja edessämme on valoisa ja leveä tie tulevaan.

Ikävä kyllä tämä ei ole se puhe, vaikka onneksi korona näyttää tällä hetkellä olevan menneen talven lumia. Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut ovat pahasti umpisolmussa. Tippaleipäkin alkaa näyttää tämän tilanteen keskellä selkeältä ja sima kirkkaalta. Kirein solmu löytyy epäilemättä sosiaali- ja terveysalalta. Työnantaja on noussut takajaloilleen vaatimaan pakkolakia, jota voi luonnehtia laillistetuksi lakonmurtajaksi. Työntekijöiden perustuslaillisista oikeuksista viis.

Vietämme tänään työväen juhlapäivää ja kannamme punaista väriä ylpeästi. Väriä on myös kuntatyönantajien antamissa suojelutyön toteutumista koskevissa tiedoissa – siinä värissä on kuitenkin häpeän sävy. Ammattiliitot ovat kuitenkin onnistuneesti kumonneet näitä tietoja, jotka ovat toimineet myös pakkolain valmistelun selkänojana.

Hoitajavaje on jatkunut jo vuosikausia, mutta vasta nyt työnantajia huolettaa potilasturvallisuus. Kukaan ei voi kiistää etenkään kolmannen koronavuoden keskellä, etteikö sote-alan työntekijöiden vaatimukset paremmista palkoista ja työoloista olisi oikeutettuja. Sama koskee kuntasektoria laajemminkin. Kiitoskortit ehkä ilahduttavat, mutta olisi aika kuulla myös kolikon kilahdus.

Venäjän julma ja oikeudeton hyökkäys Ukrainaan nyrjäytti maailman uuteen asentoon ja tilanne Euroopassa on jännittyneempi kuin vuosikymmeniin. Kylmän sodan jälkeinen optimismin ja vakauden aika on viimeistään nyt päättynyt tragediaan. Ukrainan laajat ravinnerikkaat ja viljavat maat ovat pommitettavana ja miljoonat ihmiset ovat jo nyt paenneet kodeistaan. Suomi ja kansainvälinen yhteisö on tarjonnut auttavan kätensä.

Keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta on saanut vettä myllyyn oikein kunnolla – suuressa kuvassa avoin, kiihkoton, monipuolinen ja kriittinen keskustelu loistaa ikävä kyllä poissaolollaan. Meidän tulee punnita tilannetta laajasti ja katsoa kauas – kansanedustajana en tee päätöstä itseni, vaan lastenlasteni puolesta.

Erityisen huolestunut olen sodan vaikutuksista ruuantuotantoon niin Suomessa kuin maailmalla. Ukrainan viljojen jäädessä kylvämättä on Lähi-idässä ja Pohjoisessa Afrikassa vaarassa puhjeta vakava nälänhätä. Sodan myötä kiihtynyt energian hinnannousu ja lannoitteiden kallistuminen on vaarassa tehdä rumaa jälkeä myös meillä Suomessa.

Maataloudessa ja ruuantuotannossa on kynnetty syvällä jo ennen sodan syttymistä. Nyt käynnissä oleva kustannusten nousu on vaarassa olla oljenkorsi, joka lopulta katkaisee kamelin selän. Maatalouteen ohjatut tuet ovat menneet osittain rikkaruohon viljelyyn, kun nyt täytyisi pystyä turvaamaan suomalainen ruuantuotanto ja huoltovarmuus. Tarvitsemme kotimaista leipää pöytään myös ensi talvena.

Käännän tässä tuottajien syvenevässä ahdingossa katseeni myös kaupanalan suuntaan. Tuottajia vaaditaan sopimuksissa sitoutumaan nykyiseen hintatasoon vuosien päähän, vaikka kustannusten nousu on aivan valtavaa eikä loppua näy. Samaan aikaan keskusliikkeet tekevät huipputulosta – halpuutus nähtävästi revitään alkutuottajan pussista.

Arvoisat toverit, hyvät ystävät

Vaikka puheeni viesti on lohduton, ei tälläkään paadella/muistomerkillä saa vaipua toivottomuuteen. Me täällä Huittisissa Satakunnassa ja lopulta koko Suomessa jaksamme rakentaa parempaa huomista. Olemme sen näyttäneet 1918, 1939 ja 1945 ja näytämme sen jälleen. Olimmepa NATOssa tai sen ulkopuolella – uskon tulevaan.

•

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin eilen merkittävää uudistusta maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikojen lyhentämisestä. Jatkossa maksuhäiriömerkintä poistetaan kuukauden kuluttua velan suorittamisesta, kun tähän asti merkinnän poistumista on saanut odottaa vuosien ajan. Vasemmiston pitkäaikainen tavoite ylivelkaantuneiden aseman helpottamiseksi on vihdoin toteutumassa!

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on tehnyt asiasta vuosien aikana jo useamman lakialoitteen, jotka ovat saaneet laajaa kannatusta yli puoluerajojen. Viimeisin aloite yhdistettiin valiokunnassa hallituksen esityksen käsittelyyn.

- Maksuhäiriömerkintöjen keston lyhentäminen toi eduskunnassa kahdeksan puoluetta yhteen. Haluan kiittää erityisesti Arto Satosta, Ville Vähämäkeä, Arto Pirttilahtea, Outi Alanko-Kahiluotoa, Joakim Strandia, Katja Taimelaa ja Antero Laukkasta yhteisestä aloitteesta. Erityisesti ajattelen kuitenkin heitä, joiden jokapäiväiseen elämään asia vaikuttaa. On kohtuutonta joutua viettämään kakkosluokan kansalaisen elämää vuosien ajan, vaikka velat olisivat jo maksettu, sanoo Myllykoski.

Maksuhäiriömerkintöjä on viimeisimpien tietojen mukaan lähes 390 000 henkilöllä, eli lähes kymmenellä prosentilla aikuisväestöstä. Määrä on kasvanut lähes viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti nuorten, matalasti koulutettujen ja erilaisissa elämän murroskohdissa olevien osuus merkinnän saaneista on korostunut.

Merkintä vaikeuttaa huomattavasti niin vakuutuksen ottamista, puhelinliittymän avaamista kuin vuokra-asunnonkin saamista tai voi jopa estää työpaikan saamisen tietyiltä aloilta. Myös yritystoiminnan aloittaminen tai kehittäminen hankaloituu olennaisesti. Sitkeässä pysyvä maksuhäiriömerkintä ei ainoastaan rajoita taloudellisia mahdollisuuksia, vaan vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisten terveyteen sekä hyvinvointiin. Tieto merkinnän nopeasta poistumisesta voi myös toimia kannustimena velan suorittamiseen, koska jatkossa tarjolla on selkeä keino oman tilanteen kohentamiseksi.

-Vaikka valo jo häämöttää tunnelin päässä, on lain voimaantulossa harmillinen puolen vuoden viive. Järjestelmiä tulee päivittää, mutta jokainen päivä kärsimyksen pitkittämistä tuntuu tässä tilanteessa epäoikeudenmukaiselta, toteaa Myllykoski.

Ruotsissa vastaavan uudistuksen todettiin lisänneen merkittävästi työllisyyttä, edistäneen alueellista liikkuvuutta, parantaneen ansioita sekä lisänneen luotonantoa – myönteiset vaikutukset ovat selkeitä niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta!

Maksuhäiriömerkinnän pitkä kesto on ollut kaksoisrangaistus, joka estää uuteen alkuun pääsemistä. Uudistus on tärkeä niin yksityishenkilöiden kuin yrittäjien kannalta. Tässäkin on yksi hallituksen työllisyysteko, jota näyttää epäilijöille, jatkaa Myllykoski.

•

Kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt toimenpidealoitteen, jossa hän esittää Kelan matkakorvausten korottamista vastauksena suhteettoman korkeiksi kohonneisiin polttoainekustannuksiin. Matkakorvausten tason tarkastaminen on johdonmukainen ja helposti toteutettava seuraava askel yhä jatkuvan hinnannousun vaikutusten pehmentämiseksi.

– Työssäkäynnin kustannusten hillitseminen palkansaajien kohdalla oli hallitukselta tärkeä päätös. Täytyy kuitenkin muistaa, että myös lukuisat muut ihmisryhmät ovat hätää kärsimässä nykyisillä polttoaineiden hinnoilla. Esimerkiksi monet haja-asutusalueiden eläkeläiset ja muut kansalaiset joutuvat käyttämään omaa autoaan saadakseen terveydenhuollon palveluita – näistä kustannuksista Kelan matkakorvaus on pudonnut täysin kyydistä, huomauttaa Myllykoski.

Toimenpidealoitteessa esitetään kilometrikohtaiseen korvaukseen (0,20€/km) viiden sentin korotusta, eli jatkossa matkakorvausta saisi 25 senttiä kilometriltä. Samansuuruinen korotus tehtiin aiemmin myös palkansaajien matkakuluvähennykseen.

– Korvauksen korotus on pieni, mutta tasa-arvoisuuden nimissä tärkeä askel kohonneiden polttoaineiden hintojen kompensoimiseksi. Toisaalta hallituksen olisi jo korkea aika ottaa iso askel ja ratkaista ammattiliikenteen sekä maatalouden kasvava ahdinko. Jo nyt lomautukset koskettavat monia ja yrittäjät eivät pysty maksamaan itselleen palkkaa. Yrittämisen edellytysten romuttuessa verotuloihin laitetaan tulppa ja töitä on tarjolla ainoastaan kilometritehtaalla, toteaa Myllykoski.

 

 

Alla toimenpidealoite kokonaisuudessaan:

Toimenpidealoite

Kelan matkakorvausten korottamisesta kohonneiden polttoainekustannusten kompensoimiseksi

Polttoaineiden hintakehitys on ollut viimeisten kuukausien aikana huimaa ja sen vaikutukset heijastuvat yhteiskunnassa laajasti niin yksityisiin henkilöihin kuin eri toimialojen yrityksiin. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan niin bensiinin kuin dieselinkin hinta on noussut vuodessa (2021M02 – 2022M02) noin 20 prosenttia eikä loppua ole näkyvissä.

Polttoaineiden hinnannousua on tähän mennessä kompensoitu yksityishenkilöiden osalta palkansaajien työmatkavähennyksen laajentamisella. Kuitenkin myös monet muut ihmisryhmät ovat tilanteen myötä tuen tarpeessa. Jo valmiiksi olemassa olevien tulonsiirtomekanismien hyödyntäminen on nopein keino auttaa ihmisiä muuttuneessa tilanteessa. Tätä taustaa vasten pidän Kelan maksamien matkakorvausten tason uudelleentarkastelua erittäin perusteltuna.

Oman auton käyttö on välttämätöntä esimerkiksi monille haja-asutusalueilla asuville eläkeläisille. Heihin polttoaineiden hinnannousu on vaikuttanut erityisen suuresti – muun energian hinnannousun vaikutuksista puhumattakaan. Taustaksi on myös syytä muistaa Kelan omavastuuosuuksien korotukset vuonna 2016, joiden vaikutukset iskivät erityisesti haja-asutusalueiden asukkaisiin, työttömiin ja eläkeläisiin. Tällöin esimerkiksi yhdensuuntaisen matkan omavastuuosuus kasvoi yli kolmanneksella nykyiselle tasolleen.

Kela myöntää matkakorvauksia julkisen tai yksityisen terveydenhuollon käyttämiseen, mikäli matkan syy liittyy esimerkiksi sairauteen, synnytykseen tai kuntoutukseen. Kela korvaa henkilölle omavastuuosuuden (25€/yhdensuuntainen matka) ylittävät kustannukset. Myös vuosiomavastuun (300€) ylittävät matkakulut joko jätetään perimättä tai palautetaan käyttäjälle. Tällä hetkellä korvauksen suuruus on oman auton käytön osalta 0,20€/km, joka on jäänyt jälkeen kustannustason noususta. Ehdotankin toimenpiteenä, että korvaukseen tehdään viiden sentin kilometrikohtainen korotus, kuten tehtiin myös työmatkavähennyksiin helmikuussa 2022.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin Kelan myöntämien matkakorvausten korottamiseksi kompensaationa polttoaineiden kohonneille hinnoille.