Yhteismetsillä parempaa metsänhoitoa

Kansanedustaja Jari Myllykosken tiedote 30.3.2017
Julkaistavissa heti

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski haluaa parantaa yhteismetsien suosiota. Myllykosken mukaan suomalaisen metsän tilaa heikentää toisaalta pirstoutuminen pieniksi metsätiloiksi ja toisaalta perikuntien etäältä omistamien metsien hoitamattomuus. Tämä heikentää metsänomistajan omaisuutta ja Suomen kansantaloutta. Myllykoski haluaa tehdä perikunnille nykyistä houkuttelevammaksi liittää perityt metsät yhteismetsään.

Sipilän hallitus on muuttanut verotusta, jotta puuta lähtisi liikkeelle. Metsälahjaveron kevennys tai varainsiirtoveron poisto eivät kuitenkaan koske yhteismetsiä. Teen toimenpidealoitteen, jotta yhteismetsien tunnettuus ja suosio kasvaisi.

Yhteismetsä tarkoittaa metsäaluetta, joka on tarkoitettu taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsä on yksityistä omistusta, jota hallinnoi osakkaiden muodostama osakaskunta. Käytännön toimista huolehtii toimikunta tai toimitsija.

Tällä hetkellä Suomessa on 371 yhteismetsää, joissa on osakkaita vajaat 25 000. Yhteismetsien kokonaispinta-ala on 663 000 hehtaaria, mikä on lähes viisi prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli vuoden 2014 lopussa 44 786, ja niiden omistuksessa oli 1 039 258 hehtaaria metsämaata. Tämä vastaa kuuden prosentin osuutta metsämaan yhteenlasketusta pinta-alasta, joten potentiaalia yhteismetsien muodostamiseen on.

Yhteismetsä ei välttämättä ole tuttu asia metsää periville. Yhteismetsä antaa kuitenkin metsänomistajalle helpotusta omaisuuden hoitoon ja takaa tasaisemman tulon. Yhteismetsä on ikään kuin hyvä ja turvallinen salkunhoitaja.

Myllykoski näkee yhteismetsissä myös mahdollisuuden huolehtia metsäluonnon monimuotoisuudesta tilanteessa, jossa metsiin kohdistuu aiempaa suurempia käyttöpaineita.

Jos metsiä hoidettaisiin paremmin ja isommissa kokonaisuuksissa, voitaisiin huolehtia samaan aikaan sekä puun saatavuudesta että luonnon monimuotoisuudesta. Myös Metso-ohjelmaan liittäminen tulee ottaa huomioon.

Myllykoski tekee hallitukselle toimenpidealoitteen kannustimesta perikuntien metsien liittämiseksi yhteismetsään. Myllykosken aloitteeseen on yhtynyt kansanedustajia kaikista eduskuntapuolueista.

Lisätietoa:

Kansanedustaja Jari Myllykoski
Puh. (09) 432 3119
jari.myllykoski@eduskunta.fi

 

TOIMENPIDEALOITE

kannustimesta perikuntien metsien liittämiseksi yhteismetsään

Eduskunnalle

Suomen kansantalouden kannalta on tärkeää, että voimme torjua metsien pirstoutumisen perinnönjaon yhteydessä. Eräs keino, jolla tähän on kyetty vaikuttamaan, on yhteismetsien muodostamisen yksinkertaistaminen, muodostamismenettelyn tekeminen maanomistajille helpoksi ja yleinen yhteismetsien toimintaedellytysten parantaminen.

Vaikka yhteismetsien suosio on kasvanut viime aikoina, on Suomen ongelmana edelleen metsätilojen mahdollinen pirstoutuminen, mikä johtaa lisääntyvään etäomistukseen ja sen myötä heikentyneeseen metsänhoitoon. Tällä hetkellä Suomessa on 371 yhteismetsää, osakkaita on vajaat 25 000 ja yhteismetsien kokonaispinta-ala on 663 000 hehtaaria, mikä on lähes viisi prosenttia Suomen yksityismetsien pinta-alasta. Tilastojen mukaan metsää omistavia kuolinpesiä puolestaan oli vuoden 2014 lopussa 44 786 kappaletta ja niiden omistuksessa oli 1 039 258 hehtaaria metsämaata. Tämä vastaa kuuden prosentin osuutta metsämaan yhteenlasketusta pinta-alasta.

Yhteismetsiä koskee oma verotuslainsäädäntö. Yhteismetsään liityttäessä metsänomistajalle ei aiheudu luovutusvoiton veroa, mikäli liitettävän metsän arvo ja saatujen osuuksien arvo ovat yhtä suuret. Yhteismetsää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteisetuuden verokanta on pääomatulojen verokantaa alhaisempi. Tilikauden ylijäämä voidaan jakaa osakkaille, ja ylijäämä on verovapaata tuloa.

Yhteismetsien perustamista ja määrän kasvua edistäviä kannustimia on perusteltua kehittää. Yksi keino olisi perintöveron keventäminen silloin, kun perikunnan metsistä muodostetaan yhteismetsä tai ne liitetään osaksi yhteismetsää. Näin välttyisimme passiiviselta metsän omistajuudelta, jossa on suuri joukko omistajia, jotka eivät tiedä missä omaisuus sijaitsee tai saati kuinka sitä pitäisi vaalia.

Selvää on, että perintöveron laskulla veropohja hetkellisesti kapenisi, mutta muutaman vuoden jälkeen tämä kääntyisi positiiviseksi, koska hyvin hoidettu talousmetsä tuottaa kasvavia myyntituloja ja edistää talouden muutakin verotettavaa toimeliaisuutta.

Huomionarvoista on myös pitää mahdollisena yhteismetsän liittäminen METSO-ohjelman ja ulottaa veroetuus myös tähän.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla edistetään nykyistä tehokkaammin yhteismetsien lisääntymisen myönteistä kehitystä.