Monen syyn summana tutkijat ennakoivat suomalaisten elintarvikkeiden hintojen kasvavan tulevaisuudessa. Jos suomalaisia peltoja ei viljellä, huoltovarmuus katoaa. Olen samaa mieltä asiantuntijoiden kanssa: Tästä seuraa hintojen voimakas nousu, niin voimakas, että kansainvälisen kriisin ulottuessa Suomeen, voimme kokea sadan viidenkymmenen vuoden takaisen katastrofin, vähempiosainen kansa näkisi nälkää. Asiantuntijoiden kauhukuvan nostaa potenssiin kymmenen, peltojen siirtyminen ulkolaiseen omistukseen turvaamaan omistajansa ruokahuoltoa.
Ruuan omavaraisuus Suomessa ja maailmalla on erityisessä keskiössä nyt ja tulevaisuudessa. 16 tulevaisuuden asiantuntijaa ennakoi, että ”meitä asuu Suomessa vuonna 2042 jopa useampi miljoona ihmistä enemmän kuin vuonna 2017, jolloin asukkaita oli 5,5 miljoonaa.” Asiantuntijoiden mukaan väestön kasvu ei johdu syntyvyyden kasvusta vaan ”uusia asukkaita on tullut etenkin Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä. Moni on joutunut jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnonmullistusten, liikakansoituksen tai uskonnollisten konfliktien takia.” Uskon, että panostamalla määrätietoisesti tutkimukseen ja viljelyn kehittämiseen voisimme edelleen olla omavaraisia ruokatuotannon osalta, vaikka väestömäärä voimakkaasti kasvaisi. Hillittykin ilmastonmuutos tekee Suomesta viljavan ja suurempien satojen maan. Toisaalta ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat uhka sadoille.
Omavaraisuus ja puhdas ruoka - Suomen valtit tulevaisuudessa
LUKEn tutkija Kalle Hoppula muistuttaa kuinka tärkeää on, ettei nykyistä ruuantuotantoa, puutarhatuotantoa ja maataloutta ajeta alas, vaikka kannattavuus onkin nyt heikko. Meidän tulee nyt nähdä tulevaisuuteen ja uskoa suomalaiseen ruuantuotantoon. Suomi on yksi maailman puhtaimmista alkutuotannon maista ja elintarvikkeiden tuottajista. Maailmalla halutaan jatkossa luonnollisia ja puhtaita makuja ja niille on kysyntää. Kun kysyntä kasvaa, tarkoittaa se suomalaisten elintarvikkeiden hintojen nousua myös kotimaassa. Ruuan hintaa maailmalla ja Suomessa nostaa myös se fakta, että viljelykelpoisen maan pinta-ala maailmalla vähenee voimakkaasti ilmastonmuutoksen takia. Luonnonmukaisten elintarvikkeiden hinnat siis nousevat, vaikka uudet ruuantuotantoteknologiat ovat arkipäivää 2040-luvulla. Keinoliha ja muutkin kantasoluista kasvatetut elintarvikkeet löytyvät silloin kauppojen hyllystä.
Maailma odottaa meitä ja ostaa meiltä
Suomella on mahdollisuus olla 2040-luvulla yksi maailman johtavista korkealuokkaisten elintarvikkeiden tuottajista. Meidän pitää jatkossa muistaa, ettemme tyydy viemään eettisesti tuotettuja ja puhtaita elintarvikkeita raaka-aineina ns. bulkkina maailmalle.
Meidän tulee valmistautua päättämään miten kehitämme ja turvaamme elintarvikkeiden jalostamisen Suomessa. Tuleeko mahdollistaa, että lainsäädäntö/verotus suosivat jalostettujen elintarvikkeiden vientiä? Kotimainen jalostus kun luo työtä ja hyvinvointia.
Asia, jota tulevaisuuden tutkijat ja asiantuntijat eivät ole huomioineet, on suomalaisen maan, metsän ja veden omistaminen. Suomessa maan omistaminen on viljelysmaan omistajalle (aktiiviviljelijälle) lähes pyhää. Tulevaisuudessa maanomistaja, jolla ei ole jatkajaa tilalleen on toinen. Uhkana on, että naapurin hyväkin tarjous kalpenee esimerkiksi kiinalaisen ostotarjouksen edessä, omistaja kuitenkin pohtii mitä lapsilleen perinnöksi jättää.
Suomessa on siis kaikki edellytykset tuottaa ruokaa omiin ja viennin tarpeisiin myös 2040-luvulla. Se kuitenkin edellyttää, että viljelysmaat ovat suomalaisessa omistuksessa ja sato kulkee edelleen ”pellolta pöytään” eikä pellolta laivaan.