Ajankohtaista:

Tässä koronaviruspandemian puristuksessa suomalaiset pienpanimot ovat erityisen tukalassa asemassa. Suomessa toimii yli sata pienpanimoa, joista valtaosa on aloittanut toimintansa vasta viime vuosina. Monen nuoren pienpanimon kulurakenne on vielä verrattain raskas liiketoiminnan alkuinvestointien vuoksi, minkä takia ne ovat erityisen haavoittuvaisia koronaviruksen vastaisille rajoitustoimille, jotka aiheuttavat ulosmyynnin hiipumista. Ilman nopeita toimenpiteitä moni alan yrittäjistä joutuu lopettamaan toimintansa. Kärsijöinä ovat silloin työttömiksi jäävät työntekijät ja elinkeinonsa menettävät yrittäjät.

...lue lisää

Eduskunnassa käydään napakkaa keskustelua kansalaisaloitteiden käsittelystä ja erityisesti siitä, pitääkö ministereiden olla läsnä, kun aloite tulee ensimmäisen kerran kansanedustajien käsiteltäväksi lähetekeskustelussa. Tunnelma kansalaisaloitteen käsittelystä ja ministereiden läsnäolosta sai tragikoomisia piirteitä, kun 2.10. oli käsittelyssä kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta.

...lue lisää

Metsät ovat maailman keuhkot ja niiden hiilinielujen ylläpito sekä kasvattaminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hiilinielut ovat viime aikoina nousseet julkisen keskustelun keskiöön, erityisesti Brasilian Amazonin sademetsässä ihmisten itse sytyttämien metsäpalojen seurauksena. Hiilinielujen rooli tulee nousemaan pian myös Euroopan unionin ilmastopolitiikassa, kun maankäyttö-, maankäytön muutos ja metsätalous -sektori (LULUCF) sisällytetään osaksi EU:n ilmastotavoitteita.

Toimenpidealoitteessani ehdotan, että hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin kannattavaan viljelyyn soveltumattomien ja vajavaisessa maatalouskäytössä olevien peltojen metsittämiseen Suomessa ja edistää Euroopan Unionissa Suomen puheenjohtajakauden aikana maatalouspolitiikan muutosta siten, että myös nykyisiä EU:n maataloustukia voisi käyttää maankäytön muutokseen.

Vaikka Suomi on monessa mielessä kestävän metsätalouden edelläkävijä, on meillä myös käyttämättömiä mahdollisuuksia parantaa toimintaamme ”kuin sika juoksuaan”. Hallitus on sitoutunut kasvattamaan Suomen hiilinieluja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Suunnitelmille tarvitaan nyt konkretiaa ja ne täytyy toteuttaa oikeudenmukaisella tavalla.

Suomessa on ruoantuotantoon kannattamatonta ja vajavaisessa maatalouskäytössä olevaa peltoalaa, jota metsittämällä voidaan kasvattaa Suomen hiilinielua ja -varastoa vaarantamatta ruokatuotannon omavaraisuutta. Maankäytönmuutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se edellyttää porkkanoita maanviljelijöille. Hallituksen tulee luoda houkuttelevia ja innostavia tapoja, joilla tavalliset suomalaiset voivat osallistua ilmastotalkoisiin. Vajavaisessa käytössä olevien peltojen metsittämisen tukeminen on yksi näistä keinoista. Suomessa tulisi luoda tukijärjestelmä, joka kannustaa ruuantuotannon ulkopuolella olevien peltojen metsittämiseen. EU:n maataloustukia tulisi voida kohdentaa myös peltojen metsittämiseen aina ensiharvennukseen saakka.

Luotavan tukijärjestelmän tulee olla oikeudenmukainen, maankäytön muutokseen rohkaiseva ja tehokas. Tuen tulee olla määrällisesti tarpeeksi suuri ja ajallisesti suotuisasti kohdistettu sekä jaksotettu siten, että se luo riittävän kannusteen maanomistajille maankäytön muutokseen.

On tärkeää, että hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti. Päästövähennykset sekä hiilinielujen ylläpito ja kasvattaminen tulee toteuttaa siten, että yksittäisten kansalaisten – esimerkiksi yksityisten metsänomistajien – vastuu ei kasva kohtuuttomasti. Hallituksen tulee tarjota kansalaisille toteutettavissa olevia ja houkuttelevia keinoja osallistua ilmastotalkoisiin.

Ilmastoviisaan ja oikeudenmukaisen Suomen rakentaminen edellyttää tekoja nyt. Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita ja sen hillitseminen vaatii paitsi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, myös hiilinielujen sekä -varastojen kasvattamista. Suomen on tehtävä oma osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnästä, mutta me olemme pieni maa. Esimerkkiä näyttämällä voimme kuitenkin olla kokoamme suurempia. Erityisesti nyt EU:n puheenjohtajakautena meillä on tähän mahdollisuus.

Rautavaaran kultasakaalihavainto aloitti kuuman keskustelun siitä, miten vieraslajiin/tulokaslajiin tulee suhtautua. 26.3.2019 Maa- ja Metsätalousvaliokunnan mietinnössä ei keskitytty vain kultasakaaliin, vaan mietintö käsitteli erityisesti uusia toimia haitallisten vieraslajien poistamiseksi Suomen luonnosta.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan vieraslajia, jonka on todettu uhkaavan tai haittaavan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemien vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

Uusia keinoja haitallisten vieraslajien poistamiseksi luonnosta on mm., että pyynnissä saa käyttää apuna keinovaloa, yötähtäimiä ja ääntä synnyttävää koneellista laitetta. Myös metsästyskorttivaatimus poistettiin pyydettäessä seuraavia haitallisia isompia vieraslajeja: supikoira, minkki, piisami, pesukarhu ja rämemajava.

Vaikka tarkoitus onkin Suomen luontaisen monimuotoisuuden turvaaminen, hallituksen esitys sai myös kritiikkiä osakseen. Arvostelua herätti mm. edellä mainittu metsästyskorttivaatimuksen poistaminen sekä erityisesti pesimäaikaisen rauhoituksen poistaminen naarailta, jotka eivät liiku pentueen kanssa, sillä pesimäaikana pennullisten emojen tappaminen johtaa suurella todennäköisyydellä emoistaan riippuvaisten pentujen nääntymiseen hengiltä, mitä ei mitenkään voida pitää hyväksyttävänä.

Onko kultasakaali sitten yksinomaan tulokaslaji vai sittenkin vieraslaji? Tulokaslaji se on sillä perusteella, että se on tullut Suomeen omin käpälin, vaikka Suomi ei ole sen luontaista levinneisyysaluetta.

Lähes kaikki poliitikot jakavat vahvan yhteisen näkemyksen, että ilmastonmuutos on ihmisen omilla toimillaan aikaansaama, mikä on mahdollistanut kultasakaalin leviämisen kohti pohjoista Eurooppaa. Siten se pitäisi Suomessa pystyä luokittelemaan vieraslajiksi. Haitallisten vieraslajien tapaan kultasakaali uhkaa Suomen alkuperäislajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia. Riistakeskuksen mukaan sakaali koiraeläimenä kykenee risteytymään sekä koiran että suden kanssa. Sekä koirasakaaleja että sakaalisusia on tavattu Euroopassa.

En kaipaa tähän maahan yhtään enempää koirasuden kaltaisia hybridejä. Vaikka Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Riku Lumiaro sanoi, että yksi syy kultasakaalin leviämiseen on Suomen pieni susikanta, en suinkaan suosittele Suomen susipopulaation kasvattamista, vaan kultasakaalin siirtämistä riistalajiksi. Sillä jos kultasakaali vakiintuu Suomen lajistoon, on sen kannan hallinta erittäin vaikeaa ja kallista.

Kun kultasakaalia nyt kuitenkaan viime vaalikaudella ei hallituksen esityksen mukaisesti siirretty vieraslajilain tarkoittamasta vieraslajista metsästyslain mukaiseksi riistalajiksi, olemme tilanteessa, jossa kultasakaalin Suomeen luontaisesti levittäytyvien yksilöiden tappaminen on luonnonsuojelulain nojalla kielletty. Nyt kultasakaali ehtii levittäytyä ja vakiintua osaksi luontaista lajistoamme huomattavasti nopeammin kuin tilanteessa, jossa laji olisi säädetty hallituksen esityksen mukaisesti riistalajiksi jo ennakolta.

Luotan, että maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tuo lakiesityksen kultasakaalin luokittelemisesta riistalajiksi uudelleen hallituksen esityksenä eduskuntaan, vaikka asia Keskustapuolueen sisällä onkin kinkkinen. Viime vaalikaudella Keskustapuolueen maa- ja metsätalousvaliokunnan edustajat edellyttivät kultasakaalin luokittelua vieraslajiksi, kun taas keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Leppä oli hallituksen linjoilla. Samoin olivat myös Vasemmistoliiton, SDP:n, RKP:n ja KD:n valiokuntaedustajat, jotka jättivät hallituksen esityksen vastaisen vastalauseen maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön. Myös Vihreiden valiokuntaedustaja jätti oman vastalauseensa asiassa.