Blogi

Tämä tästä katastrofista vielä puuttui! Sen lisäksi, että suojeltujen lintujen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi Suomessa myönnetään poikkeuslupia liian vähän, on kuolleen linnun ruuaksi laittaminen ELY-keskuksen tulkinnan mukaan luonnonsuojelulain vastaista.

...lue lisää

Tässä koronaviruspandemian puristuksessa suomalaiset pienpanimot ovat erityisen tukalassa asemassa. Suomessa toimii yli sata pienpanimoa, joista valtaosa on aloittanut toimintansa vasta viime vuosina. Monen nuoren pienpanimon kulurakenne on vielä verrattain raskas liiketoiminnan alkuinvestointien vuoksi, minkä takia ne ovat erityisen haavoittuvaisia koronaviruksen vastaisille rajoitustoimille, jotka aiheuttavat ulosmyynnin hiipumista. Ilman nopeita toimenpiteitä moni alan yrittäjistä joutuu lopettamaan toimintansa. Kärsijöinä ovat silloin työttömiksi jäävät työntekijät ja elinkeinonsa menettävät yrittäjät.

...lue lisää

Eduskunnassa käydään napakkaa keskustelua kansalaisaloitteiden käsittelystä ja erityisesti siitä, pitääkö ministereiden olla läsnä, kun aloite tulee ensimmäisen kerran kansanedustajien käsiteltäväksi lähetekeskustelussa. Tunnelma kansalaisaloitteen käsittelystä ja ministereiden läsnäolosta sai tragikoomisia piirteitä, kun 2.10. oli käsittelyssä kansalaisaloite dieselautojen käyttövoimaveron poistamisesta.

...lue lisää

Uusi liikennepalvelulaki astui voimaan 1.7.2018. Taksiliikenteelle tämä tarkoitti alan avaamista vapaalle kilpailulle ja toimivan järjestelmän romuttamista kuten Ruotsissa oli aiemmin tehty.  Vapaus tarkoitti sitä, ettei kukaan rajoita enää autojen ja kuljettajien määrää. Pakollisista taksikursseista luovuttiin ja asemapaikkavelvoite purettiin.

Liikennepalvelulain tarkoituksena oli parantaa taksiliikenteen kilpailua, jolla mahdollistettaisiin taksijärjestelmän siirtyminen toimivaksi osaksi suomalaista joukkoliikennettä.

Uusi ”taksilaki” on vuoden voimassaoloaikanaan herättänyt tunteita suuntaan ja toiseen, mutta vallitsevin tunne on negatiivisuus. Viimeisimpänä julkisuuteen on noussut Ylen teettämä tutkimus, jossa eri taksiliikenteen välitysyhtiöt vastasivat kysymyksiin siitä, miten taksiliikenteen vapautuminen on vaikuttanut taksien saatavuuteen. Hankalimpana taksin saanti on arvion mukaan syrjäisillä alueilla arkiöisin, varsinkin jos kyytiin liittyy erityistarpeita. Välitysyhtiöt ovatkin toivoneet, että heillä olisi paremmat mahdollisuudet ohjailla autoja, määritellä niille ajovuoroja ja päivystysaikoja, jotta taksipalvelut olisivat saatavilla nykyistä helpommin.

Valvonnasta vastaa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), joka ei hyväksy välitysyhtiöiden ajovuorojen suunnittelua. KKV:n mukaan ajovuorojen suunnittelu rajoittaa kilpailua.

Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen on todennut, että maakuntakeskusta ja ympäröiviä kuntia hoitavan tilausvälitysyhtiön on vaikea tarjota ja luvata palvelua, jos se ei pysty ohjaamaan autoja alueille, jossa on vähäisempää kysyntää. Yhtiöillä pitäisi olla rooli, joka mahdollistaa tämän. Ongelmia syrjäisten alueiden taksien järjestämisessä oli hänen käsityksensä mukaan jo ennen uudistusta. Vaikka ongelmia olikin, niin tilanne oli kuitenkin parempi kuin uuden lain säätämisen jälkeinen ”villinlännen meininki”.

Yrittäjät ovat joutuneet ahtaalle Kelan kuljetusuudistuksen myötä, jonka seurauksena välitysyhtiöt voivat edellyttää tietynlaisia taksimittareita ja vaikuttaa kuukausi- ja vuosimaksuihin, sekä mitä yrittäjät maksavat kelalta tulleista kyydeistä. Taksiliitto ei kelakyytien problematiikkaan ole ottanut kantaa. Taksiautoilijat ovat kertoneet kokevansa syrjintää, kun välitysyhtiöt jakavat kyytitilauksia eri autoille. Ongelmia on koitunut varsinkin kaupunki- ja haja-asutusseutujen yrittäjille, sillä tuodessaan pieneltä paikkakunnalta asiakkaan suuren kaupungin keskussairaalaan, se ei saa sairaalalta enää asiakkaita, vaan joutuu palaamaan kotiin tyhjänä. Väittämän mukaan sairaalan kyydit jaetaan suuren kaupungin omille autoille. Isoissa kaupungeissa taas tuottavat kelakyydit jaetaan tietyn ydinryhmän kesken ja muut saavat ylijäävät kyydit. Uusien autojen on vaikea edes päästä ”kelajengiin”.

Hallituksen tulisi ottaa nyt kantaa kelakyytien epäkohtiin varsinkin ilmastohaasteen kannalta, sillä kenellekään ei ole edullista, että taksiautot ajavat tyhjillään ja tarkoituksettomasti pitkiä matkoja. Kuljetusten ohjaamisen pitäisikin tapahtua tarkoituksenmukaisesti, taloudellisesti ja ilmastoystävällisesti.

Liikennepalvelulain tarkoituksena oli vapauttaa toimintaa niin, että siitä tulisi sekä yrittäjälle ja kuluttajalle kannattavampaa. Alkuperäinen Bernerin haave hintojen laskusta kilpailun seurauksena haihtui kuin tuhka tuuleen, sillä hinnat ovat päinvastoin nousseet ja palvelun taso paikoin heikentynyt. Tutkimukset osoittavat, että kuluttajan luottamus taksiliikenteen harjoittajia kohtaan on alentunut. Tämä valitettavasti näkyy niillä yrittäjillä, jotka edelleen haluavat palvelua tarjota ”asiakas edellä”-periaatteella.

Liikenneja viestintäministeri Marin on ilmaissut kesän aikana, että aikoo puuttua nykyisen taksisääntelyn ongelmiin. Taksiliikenteen toiminnan parantaminen on kirjattu myös osaksi uutta hallitusohjelmaa. Sekä kuluttajien kohtaamiin epäkohtiin että kela-taksien kilpailutuskäytäntöihin etsitään nyt ratkaisuja.