Apua viljelijöiden hätään

Suomen maatalous on ollut kriisissä useamman vuoden ajan. Venäjä-pakotteista alkanut ahdinko on jatkunut poikkeuksellisilla säillä. Viime syksyn sateisuus ja tämän kesän kuivuus johtavat siihen, että tämän vuoden viljasadosta näyttää olevan tulossa koko vuosituhannen heikoin, samoin kuivuus on kohdellut eläintiloja ankarasti nurmien niukalla kasvulla.

Kannattavuuskriisi koettelee erityisen voimakkaasti niitä tiloja, joilla on hiljattain tehty sukupolvenvaihdos tai isoja investointeja. Peräkkäisien katovuosien jälkeen myös normaalit investoinnit voivat horjuttaa tilan taloutta liikaa. Monet tilat harkitsevat tai ovat jo päätyneet tuotannon alasajoon, kun rehu ei riitä karjalle tai ensi vuoden siemenviljat on myytävä laskujen maksamiseksi.

Ilmastonmuutoksen edetessä voimme olettaa poikkeuksellisten ääri-ilmiöiden vain yleistyvän.  Maataloussektorilla tuleekin voimakkaasti edistää uusiutuvan energian käyttöön ottoa, jotta voimme jatkossa asettaa tavoitteeksi fossiilisista polttoaineista luopumisen. Hallitus teki viime syksynä pakon edessä ratkaisun, joka kohdensi sateisen kesän kriisiavun vain fossiilisia polttoaineita käyttäville tiloille jättäen uusituvia käyttävät tukea vaille. Tämä ei voi olla oikea ratkaisu jatkossa.

Maatilojen kriisistä on uutisoitu laajasti, ja myös ministeritasolta tilannetta on kommentoitu huolestuneena. Hallituksen tulisikin ryhtyä välittömästi toimiin. Maatilojen auttamiseksi valtio voisi taata pitkäaikaista lainaa 500 euroa / hehtaari, yhden prosentin korolla. Näin tilat voisivat turvata esimerkiksi siemenviljan syys- ja kevätkylvöihin, mikä auttaisi konkreettisesti tilat talven yli.

Kotimainen alkutuotanto on liian arvokas asia menetettäväksi. Alkutuotanto mahdollistaa koko elintarvikeketjun työllisyyden ja turvaa huoltovarmuuden. Siksi viljelijät tarvitsevat nyt apua ja tukea. Hallituksen budjettiriihestä tuskin liikenee maataloudelle sellaista rahoitusta, joka aidosti auttaisi tiloja kriisin yli.

Lisäksi tarvitaankin kestävämpiä ratkaisuja, jotta viljelijät voivat suunnitella tuotantoa pidemmällä aikavälillä. Toivon, että selvitysmies Karhinen onnistuu tehtävässään ja tuo pöytään konkreettisia ratkaisuehdotuksia. Ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen hallitusta muodostettaessa tulee sopia maatalouden kannattavuuskriisin oikeudenmukaisista ratkaisuista, jotka olisivat hetkellistä kriisitukea vakaampia. Satovahinkokorvausten vakuutuspohjaisuus ei selvästikään ole toiminut. Viljelijöiden on voitava suunnitella tuotantoa pidemmällä tähtäimellä akuutista poikkeuksellisesta säästä johtuvasta kriisistä huolimatta.

Kotimaisen ruoan ja työn puolesta!