Ammattiin opiskelevien käyttäminen ilmaistyövoimana mennyt holtittomaksi

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski on jättänyt kirjallisen kysymyksen ammatillisen koulutuksen tilanteesta. Myllykoski on huolissaan työssäoppimista painottaneen reformin ja n. 200 miljoonan euron leikkauksien vaikutuksista koulutuksen laatuun.

– Opettajien, opiskelijoiden ja yhä enemmän myös yrittäjien taholta tulee jatkuvasti viestiä siitä, kuinka lähiopetuksen määrä on puutteellista ja osaamisen taso heikkenee. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat saatetaan laittaa tekemään pitkiksi ajoiksi rutiininomaisia aputöitä ilman aitoa oppimismahdollisuutta, Myllykoski sanoo.

Myllykosken mukaan niin sanotun tuloksellisen rahoituksen osuuden lisääminen myös kannustaa oppilaitoksia panostamaan suoritettujen tutkintojen määrään laadun kustannuksella. Itseohjautuvuuden painottaminen ei kaikkien nuorten kohdalla toimi.

– Emme voi olettaa, että jokainen oppilas oma-aloitteisesti kahlaa monistenivaskoja läpi ja korvaa niiden noin 1600 opettajan työpanoksen, jotka hallituksen leikkauksien myötä on jouduttu irtisanomaan, Myllykoski sanoo.

 

KIRJALLINEN KYSYMYS
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TILANTEESTA

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen tekemän ammatillisen koulutuksen uudistuksen tavoitteita olivat mm. työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääminen ja sääntelyn purkaminen. Kun uudistuksen ja hallituskaudella tehtyjen n. 200 miljoonan euron leikkauksien vaikutuksia on seurattu käytännössä kentällä, ovat kokemukset olleet monin paikoin karuja.

Niin opettajien, oppilaiden kuin yrittäjien taholta tulee jatkuvasti viestiä siitä, kuinka lähiopetuksen määrä on puutteellista ja osaamisen taso heikkenee. Eräs yrittäjä kuvasi hiljattain tilannetta: ”Oppimista odotetaan tapahtuvan yrityksissä, joihin oppilaita on opettajien markkinointityön tuloksena saatu sijoitettua. Olen tästä äärettömän huolissani, koska en näe yrittäjänä mitään realistisia resursseja siihen, että korvaisin ammattitaitoisen opettajan ja tuntiopetuksen.”

Ongelmia liittyy esimerkiksi työssäoppimisjaksoihin, joissa oppilaat laitetaan tekemään pitkiksi ajoksi rutiininomaisia aputöitä ilman aitoa oppimismahdollisuutta ja näyttöjen suorittamiseen, joka paikoin tapahtuu ilman riittävää arviointiosaamista. Niin sanotun tuloksellisen rahoituksen osuuden lisääminen myös kannustaa oppilaitoksia panostamaan suoritettujen tutkintojen määrään laadun kustannuksella.

Etenkin silloin kun kyse on nuorista ja lapsista, ammatillisen koulutuksen reformissa korostetun itseohjautuvuuden vaatimus on usein kohtuuton. Emme voi olettaa, että jokainen oppilas oma-aloitteisesti kahlaa monistenivaskoja läpi ja korvaa niiden noin 1600 opettajan työpanoksen, jotka hallituksen leikkauksien myötä on jouduttu irtisanomaan. Nyt nähtyjen kokemuksien perusteella oppimista ei voida jättää myöskään yrityksien vastuulle.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Miten hallitus aikoo varmistaa, että jokaiselle ammattiin opiskelevalle turvataan riittävä lähiopetus ja muut tarvittava tuki tutkinnon suorittamiseen ja riittävän ammattitaidon saavuttamiseen?

 

Helsingissä 7.3.2019

Jari Myllykoski /vas Poistettu haittakoodia Poistettu haittakoodia Poistettu haittakoodia Poistettu haittakoodia